Kansanedustaja Aila Paloniemi jatkaa Sylvan puheenjohtajana Jyväskyläläinen Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi valittiin yksimielisesti jatkokaudelle Sylva ry:n puheenjohtajaksi yhdistyksen kevätpäivillä 6.5.2012.

Kansanedustaja Aila Paloniemi jatkaa Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallisen yhdistyksen Sylva ry:n puheenjohtajana kaudella 2012–2013. Aila Paloniemi valittiin yksimielisesti luottamustoimeensa yhdistyksen kevätpäivien yhteydessä järjestetyssä vuosikokouksessa Valkealassa sunnuntaina 6.5.2012. 

Aila Paloniemi on toiminut Sylva ry:n puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien. 

Sylva ry on syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys, joka auttaa syövän kanssa kamppailevia lapsia ja heidän perheitään selviytymään vaikean sairauden tuomasta elämänmuutoksesta. Syöpäsairaiden lasten vanhemmat perustivat Sylvan vuonna 1982. Sylva ry viettää 30-vuotismerkkivuottaan vuonna 2012. Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.

Valiokunta perehtyy Lähi-idän rauhanprosessiin, arabikevään seurauksiin ja muihin alueen ajankohtaisiin kysymyksiin matkallaan Egyptiin, Israeliin, Jordaniaan ja palestiinalaisalueille 5.–13.5.2012. Valiokunta tapaa alueen poliittisia vaikuttajia, tutkijoita, kansainvälisten järjestöjen toimijoita sekä kansalaisjärjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajia.

Kairossa valiokunta tapaa muun muassa Egyptin ulkoministerin sekä maan parlamentin ulkoasiain- sekä ihmisoikeuskomiteoiden puheenjohtajat. Keskustelunaiheet liittyvät muun muassa arabikevääseen, ihmisoikeuskysymyksiin, Egyptin ulkopolitiikkaan ja siihen, mitä Egypti odottaa Lähi-idän rauhanprosessilta.

Israelissa valiokunta tapaa muun muassa maan parlamentin Knessetin puhemiehen, eri valiokuntien edustajia, strategisten asioiden ministerin, varaulkoministerin sekä tutkijoita ja kansalaisjärjestöjen toimijoita. Rauhanprosessin lisäksi valiokunta saa ajankohtaiskatsauksen alueelliseen tilanteeseen Israelin näkökulmasta.

Palestiinalaisalueella Ramallahissa valiokunta keskustelee palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin ja pääministerin Salam Fayyadin kanssa miehitettyjen alueiden tilanteesta sekä palestiinalaishallinnon ja Suomen kahdenkeskisistä suhteista.

Valiokunta vierailee Jerusalemin lisäksi lyhyesti Jordaniassa sekä Länsirannan Hebronissa ja Nasaretissa tavaten eri uskonnollisten yhteisöjen edustajia. Jerusalemissa valiokunta tutustuu kaupungin historiallisesti ja arkeologisesti arvokkaisiin kohteisiin, joiden hallinta on yksi Lähi-idän konfliktin avoimista kysymyksistä.

Matkalle osallistuvat valiokunnan puheenjohtajan Timo Soinin (ps.) lisäksi valiokunnan jäsenet Ben Zyskowicz (kok.), Annika Lapintie (vas.), Saara Karhu (sd.), Christina Gestrin (r.), Aila Paloniemi (kesk.), Petteri Orpo (kok.) ja Tom Packalén (ps.).

Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi vaatii valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolakiin kirjausta perhekriisien ennaltaehkäisevästä työstä. Selvitysten mukaan erotilanteessa toisesta vanhemmasta vieraantuminen vahingoittaa vakavasti lapsen kehitystä.

Paloniemi puhui keskiviikkona eduskuntatalon edessä Vieraannuttamispäivän tapahtumassa. Hän muistutti, että avio- tai avoliiton päättymisestä huolimatta vanhemmuus jatkuu.

– Perhesuhteiden neuvottelu ja sopiminen on välttämätöntä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain tarkoituksena on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu, Paloniemi totesi.

Hän huomautti, että eropalveluiden kokonaisuus on hajanainen ja alueellisesti epätasainen. Ehkäisevä palvelu puuttuu lähes tyystin.

– Lapsen kannalta tärkeää olisi, että eroava vanhempi saisi tukea ja neuvontaa niin, että voisi toimia lapsen parhaaksi. Palveluita tarvitaan myös lapsille itselleen niin, että he voivat työstää eron kokemuksia ja toisaalta vaikeissa huoltoriidoissa palveluilla voidaan tukea lapsen mielenterveyttä. Lapsi ei ole asianosainen juridisesti mutta mitä suurimmassa määrin ero vaikuttaa hänen elämäänsä, Paloniemi muistutti.

Hän huomautti myös, että kehityspsykologian yksi perussynti on ollut yksipuolinen äiti-lapsi –suhteen korostaminen. Paloniemen mukaan Suomessa vallitseva melko voimakas kulttuurinen tendenssi ohjaa kuvittelemaan, että isät olisivat vähemmän kiinnostuneita lapsista ja huonompia kasvattamaan heitä.

– Nämä rakenteelliset ennakkoluulot pitää purkaa. Ei ole mitään tutkimuksellista näyttöä sille, että lapsen olisi parempi kasvaa ja kehittyä äidin kanssa. Erotilanteessa isät tarvitsevatkin tukea ja rohkaisua oman merkityksensä arvostamiseen ja vanhemmuutensa säilyttämiseen, Paloniemi totesi ja muistutti, että erolasten vieraantumisesta ja vieraannuttamisesta päästään eroon vain ennaltaehkäisevällä työllä ja lainsäädäntöä parantamalla.

Perhehoitajalain uudistukset ja perhehoidon ensisijaisuus lastensuojelun sijaishuollossa merkitsevät perhehoidon määrän tuntuvaa kasvua lähivuosina. Vanhusten perhehoito on jo käynnistynyt useilla alueilla maassamme, ja ensimmäinen senioreiden perhekylä on suunnitteilla Kaarinaan. Myös omaishoitajien vapaan järjestämisen lyhytaikaisena perhehoitona odotetaan lisääntyvän. Uusien perhehoitajien rekrytointi edellyttää kuitenkin perhehoitajien sosiaaliturvan parantamisen välitöntä käynnistämistä.

Jyväskylässä lauantaina 21.4. järjestetty Perhehoitoliiton liittokokous piti hyvänä sitä, että kunnat ovat lähteneet kehittämään perhehoidon tuen muotoja ja näin tukemaan perhehoitajien jaksamista. Kuntien tulee huolehtia myös siitä, että lain velvoittamalla perhehoitajan vastuutyöntekijällä on riittävät resurssit tehtävässään.

Perhehoitajien aseman vahvistaminen sosiaaliturvaa parantamalla on kuitenkin välttämätöntä. Perhehoitajan tulee olla oikeutettu sosiaaliturvaan, mikä luo perusturvan arkeen. Erityisesti tilanteissa, joissa perhehoitaja sairastuu, siirtyy eläkkeelle tai jää vaille toimeentuloa perhehoidon keskeytyessä, on nykyisessä sosiaaliturvassa paljon korjattavaa ja parannettavaa. Työterveyshuollon järjestäminen päätoimisille perhehoitajille olisi niin perhehoitajan, hoidettavan kuin sijoittavan tahonkin etu, ja sillä voitaisiin tukea perhehoitajan jaksamista ja turvata perhehoidon laatua. Lisäksi sijaisvanhemmuuden ja kodin ulkopuolisen työn yhteensovittamisella voitaisiin huomattavasti edistää uusien sijaisperheiden löytymistä.

Liittokokous muistuttaa, että perhehoidon määrää ei voida lisätä, ellei samanaikaisesti turvata perhehoidon edellytyksiä. Perhehoidon määrän kasvu erityisesti lastensuojelun perhehoidossa merkitsee kunnille säästöjä, joita tulee käyttää perhehoidon tuen kehittämiseen. Perhehoitoliitto tukee omalta osaltaan perhehoidon edellytyksiä ja vahvistaa tuen muotoja. Näistä mainittakoon vuoden alussa käynnistynyt Keinu -yhteisötaidehanke, keväällä ilmestynyt uudistettu Parasta perhehoitoa – perhehoidon tietopaketti sekä ikäihmisten yhteisöllisen perhehoidon kehittämistyö yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa, mikäli hankkeelle saadaan rahoitus.

Perhehoitoliiton hallituksen uusiksi jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Hanna Hakala Hämeen Perhehoitajat ry:stä, Tiina Pitko Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry:stä, Jaana Vainikainen Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry:stä sekä Eija Ylä-Liedenpohja Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat ry:stä. Uudeksi hallituksen varajäseneksi valittiin Marita Pääkkönen Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmista. Perhehoitoliiton puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Aila Paloniemi.