Kataisen hallitus painostaa suurten kaupunkien kehyskuntia liitoksiin uusin asein. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, Petteri Orpon johtama koordinaatiotyöryhmä linjasi, etteivät kaupunkiseutujen 20.000-50.000 asukkaan kehyskunnat voikaan jatkossa automaattisesti järjestää perustason sote-palveluita, vaikka hallitus tämän aiemmin lupasikin. Hallitus siis synnyttää Suomeen vähintään kahdentasoisia alueita byrokraattisten erityisvastuualueiden ja vastuukuntien lisäksi. Nyt ollaan luomassa varsinaista hallintohimmeliä. Samalla roikutetaan erityisesti kehyskuntia epätietoisuudessa ja löysässä hirressä koko kuluvan hallituskauden ajan. Minkäänlaisia laskelmia hallitukselta ei ole herunut edes siihen, miten sote-ratkaisuun kytkeytyvät miljardien eurojen omaisuusmassojen siirrot vaikuttavat kuntien talouteen!

Vastuukunta eli torpparikuntamalli ei saa perustuslakiasiantuntijoiden tukea eikä valtaosa kunnista kannata sitä. Täydellisesti torpparimallin tyrmää esimerkiksi yksi arvostetuimmista perustuslakiasiantuntijoistamme, Kaarlo Tuori. -Perustuslaissa kunnille on taattu itsehallinto. Sen ytimessä on asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa asioihin demokraattisen päätöksenteon kautta. Tämän mahdollisuuden toteutumista on jouduttu usein pohtimaan perustuslakivaliokunnassa. Ongelman ydin on, miten pienille "renkikunnille" taataan vaikutusmahdollisuudet, jos niiden sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään sote-linjausten mukaisesti suuremman vastuukunnan järjestettäväksi, Tuori ihmettelee.

Keski-Suomeen esitettyä torpparimallia ei hyväksy Jyväskylän lisäksi yksikään maakunnan kunta. – Torpparimallissa Jyväskylä päättäisi mitä palveluita järjestettäisiin, missä niitä järjestettäisiin ja mitä ne maksaisivat. Muilla kunnilla ei olisi nokan koputtamista päätöksenteossa, niille jäisi vain maksajan rooli. Tätä ei missään tapauksessa pidä hyväksyä, sanoo Keskustan jyväskyläläinen kansanedustaja Aila Paloniemi. Hän ei usko, että torpparimalli menee perustuslakivaliokunnassa läpi.

On järkyttävää, että kokoomuksen ja SDP:n tavoitteena on alistaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen pelkästään suurkuntahankkeen sähköjänikseksi. – Kaunis puhe tasapuolisten palveluiden turvaamisesta kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta on silkkaa valhetta. Tässä mallissa keskuskaupunkien ulkopuolella ja kaukana keskuksista asuvien palveluita heikennetään todella rajusti ja sumeilematta. Kyse on pelkästään hallituksen ja erityisesti sen johtavien puolueiden, kokoomuksen ja SDP:n härskistä valtapolitiikasta, Paloniemi toteaa.

Kataisen-Urpilaisen hallitus on laajentamassa keskittämispolitiikkansa myös radiotoimialalle. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun ( sd) pikavauhtia lausuntokierrokselle lähettämä lakiesitys sulkisi toteutuessaan puolet esimerkiksi erittäin suositun ja kuunnellun Järviradion taajuuksista. Järviradio joutuisi vaientamaan asemansa Helsingissä, Turussa, Riihimäellä, Vaasassa, Kurikassa ja koko Pirkanmaalla.

-Voittajia olisivat suuret radioketjut, jotka haluavat heikentää pienempien itsenäisten radioiden toimintaa. Kyseessä on todellinen radiosota, jossa mitellään siitä, ketkä jäävät lopulta eloon, lataa Keskustan jyväskyläläinen kansanedustaja Aila Paloniemi.

Radiotoimiala on jo nyt Suomessa keskittynyt suurille kansainvälisille mediajäteille. – Mitä tekee asunto-ja viestintäministeri Krista Kiuru tässä tilanteessa ? Ei yhtään mitään, ihmettelee Paloniemi. Hänen mielestään hallituksen keskittämispolitiikkaan pitää puuttua. – Ei voi olla niin, että vain Viestinnän Keskusliiton jäsenyritysten markkinat turvataan lailla.

Julkisuudessa on esitetty harhaanjohtavia ja vääristeleviä tulkintoja ulkoasiainvaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä koskien hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa.

Julkisuudessa ja ulkopolitiikan tulkitsijoiden piirissä on kiinnitetty huomiota ulkoasiainvaliokunnan mietinnön kohtaan, jossa todettiin, että ”asiantuntija-arvioiden mukaan kansallista identiteettiä ja omaa puolustuskykyä korostava politiikka on edelleen yleistä, vaikka sotilaallisen liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista”.

Edellä kuvattua asiantuntija-arviota on tulkittu Suomen linjan muutokseksi. Tulkinta on väärä ja tarkoitushakuinen. Keskustan valiokuntaryhmä muistuttaa, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka osallistuu pohjoismaiseen puolustusyhteistyön, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä Nato-yhteistyöhön rauhankumppanuuden pohjalta. Kyseinen Suomen edun mukainen verkottuminen ja yhteistyö ei merkitse liittoutumista. Tämä on syytä painokkaasti todeta.

Ulkoasiainvaliokunta totesi ajanmukaisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen nykyaseman. Valiokunta kiinnitti painokkaasti huomiota siihen, ettei selonteossa ole analysoitu riittävästi kansainvälisen verkottumisen ja kansallisen riippumattomuuden välistä kysymystä. Tärkeämpää olisikin avata kyseistä yhteyttä kuin ylitulkita valiokunnan siteeraamaa asiantuntija-arviota.

Perhehoidon kehittämiseen tarvitaan valtakunnallinen perhehoidon neuvottelukunta

Perhehoitoliiton liittokokous edellyttää valtiolta ja kunnilta välittömiä toimenpiteitä toimeksiantosuhteisen perhehoidon vahvistamiseksi. Tarvitaan perhehoidon lainsäädännön kokonaisuudistus, jossa perhehoitajan asemaa tulee parantaa ja perhehoitajien saamaa tukea vahvistaa.

Parannusten aikaansaamiseksi ja perhehoidon kokonaisvaltaisen kehittämisen turvaamiseksi Perhehoitoliitto esittää valtakunnallisen perhehoidon neuvottelukunnan perustamista.

Perhehoidon neuvottelukunnan tulisi olla sosiaali- ja terveysministeriön alainen, moniammatillinen työryhmä, jonka keskiössä olisivat kokemusasiantuntijat: sijaisvanhemmat, perhehoitajat ja perhehoitoon sijoitetut. Neuvottelukunnan tehtävä olisi muun muassa luoda valtakunnallinen toimintaohjelma, joka osoittaisi mallin perhehoidon rakenteille ja yhtenäistäisi toimintakäytäntöjä ja näin tasa-arvoistaisi perhehoitajien kohtelua. Uusien sijaisperheiden tarve on suuri, joten myös rekrytoinnin rahoituksen ratkaisemiseksi tarvitaan päätöksiä.

Perhehoidon kehittäminen on tällä hetkellä liikaa järjestöjen ja kuntien varassa. Jotta hyvät käytännöt leviäisivät koko maahan, tarvitaan valtakunnallista ohjausta. Perhehoito on erityinen hoitomuoto vauvasta vaariin, ja sen organisointi, kehittäminen ja päätöksenteko vaativat erityisosaamista kaikilla tasoilla. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoito on ensisijainen hoitomuoto, ja perhehoidon määrä tulee kasvamaan maassamme. Perhehoito tulee lisääntymään myös vanhusten hoitomuotona, omaishoidon lomituksessa sekä kehitysvammaisten palveluissa laitoshoitoa vähennettäessä.

Perhehoitoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi, on mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Toimiva lastensuojelu -alatyöryhmässä valmistelemassa lastensuojelun laatusuosituksia. Perhehoitoliiton liittokokouksen osallistujat pitävät laatusuositusten valmistumista tärkeänä. Laatusuosituksissa, kuten myös Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän toimenpide-esityksissä, tulee toimeksiantosuhteinen perhehoito ja sijaisvanhemman asema ja tuki huomioida.

Perhehoitoliiton liittokokous kokoontui lauantaina kylpylähotelli Peurungassa liiton 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn perhejuhlan yhteydessä.

Liittokokous valitsi Perhehoitoliiton hallitukseen erovuoroisten tilalle varsinaiseksi jäseneksi Pasi Oravan Oulun Seudun Sijaisvanhemmat ry:stä sekä varajäseneksi Pirkko Teirin Varsinais-Suomen Sijoituslasten Vanhemmat ry:stä.

Perhehoitoliiton puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Aila Paloniemi.

Lisätiedot:

puheenjohtaja Aila Paloniemi, puh. 050 511 3067, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen, puh. 040 310 1441, pirjo.hakkarainen@perhehoitoliitto.fi