Olen seurannut keskisuomalaisten kansanedustajien työskentelyä kiinnostuneena viidenkymmenen vuoden aikana. Sanotaan, että ensimmäinen kausi menee oppimiseen kansanedustajaksi. Poikkeuksen tästä on tehnyt Aila Paloniemi. Hän tarttui työhön heti - luki, luki ja pohti. Puolen vuoden kuluttua hän oli jo melkoinen tietopankki. Hän sai alun alkaen vastuullisia tehtäviä ja otti ne vastaan rohkeasti paneutuen niihin huolella. Aila on aitoa taitoa. Hän on ilmaisutaitoinen ahkera reipas utelias ja luotettava. Sen lisäksi, että Aila käyttää työssä päätään, hän käyttää myös sydäntään. Tottahan me äänestämme Ailan eduskuntaan tulevaksikin kaudeksi. Leena Varis Jyväskylä __________ Lämpimät kiitokset Sinulle hyvästä yhteistyöstä monissa meille tärkeissä asioissa. Sinulle kuuluu ensisijaisesti kiitos siitä, että visuaalisten taiteiden ylitarkastajan virka Opetushallituksessa on saatettu auki. Käden vääntöä siitä teimme runsaan vuoden ilman tulosta ennen kuin Sinä tartuit asiaan. Marjatta Seger toiminnanjohtaja Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry __________ On hyvä, että kulttuurin keskusteluasiakirja on julkaistu. Se tuo hyvin esille keskusta-aatteen syvintä olemusta sivistys- ja kulttuuriliikkeenä. Asia on tärkeä myös suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin ja kasvuun liittyen. Kulttuurin työllistävä vaikutus on merkittävä. Se ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että myös julkinen sektori keskittyy liikaa elinkeinollisiin ja työllistäviin kulttuuripanostuksiin. Kulttuuri ja sivistys ovat osa jokapäiväistä elämäämme muullakin tavalla. Vapaaehtoiseen sivistys- ja kulttuurityöhön kannustaminen ja sen tukeminen tuo halvalla rikasta sisältöä niin yksilöiden kuin erikokoisten ja erilaisten yhteisöjen elämään. Asiakirjan kolme tärkeintä näkökulmaa ovat: 1)Kirjasto: Asiakirja painottaa aivan oikein kirjastojen merkitystä kansansivistyksen ja kulttuurin näkökulmasta. Tähän on todella panostettava. Monissa kunnissa kirjasto on se ainoa ja viimeinen julkisen kulttuuritarjonnan paikka niin tilojen osalta kuin kulttuuritarjonnan ja henkilöresurssien osalta. Kirjastoja on pystyttävä kehittämään kulttuurin monitoimitiloina. Se edellyttää jatkossa valtion voimakasta lisäpanostusta kuntien kirjastoinvestointeihin. 2) Yleisradion rooli: Yleisradion rooli koko kansan ja koko maan televisiona ja radiona on säilytettävä. TV2:n toimintojen säilyttäminen Tampereella ei ole vain pirkanmaalainen näkemys, vaan TV2:n toiminta tukee koko Suomen pääkaupunkiseudun ulkopuolista televisiotoimintaa ja monipuolista ohjelmatarjontaa: eräänlaista maakuntien kuvaa ja ääntä. Yleisradion paikallisradioiden ja alueellisten tv-uutisten asema on turvattava. Riippumattoman ohjelmatarjonnan turvaamiseksi paikallistasolla tarvitaan nykyaikaisesti toimivia parlamentaarisesti valittuja ohjelmaneuvostoja, jotka antavat säännöllistä palautetta Yleisradion virka- ja luottamushenkilöjohdolle tasapuolisen ja laadukkaan ohjelmatarjonnan toteutumisesta alueilla. 3) Kulttuuri työllistäjänä: Kulttuurin työllistävä vaikutus jatkossa kasvaa ja osana sitä kulttuurivientipanostukset ovat kannatettavia. Ammattikorkeakoulujen opetustarjontaa kulttuurimanageroinnin kehittämiseksi ja lisäämiseksi tulee parantaa. Yhteenvetona haluamme sanoa, että jokainen pienikin kulttuurin puro suo mahdollisuuden hyvinvoinnin lisäämiseen runollisella tavalla: emme juo vettä, vaan veden solinaa. MSL:n Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys __________ Aila Paloniemi astui Perhehoitoliiton ruoriin v. 2004, jolloin liiton ensimmäinen strategiakausi käynnistyi. Nyt strategiakauden päätyttyä voin todeta, että Aila on toiminut tehokkaasti omalla vaikutusvallallaan ja neuvottelutaidoillaan monien yksittäistenkin perhehoitoa koskevien asioiden kehittämisessä. Vaikuttaminen on ollut tehokasta erityisesti perhehoitajalain kehittämisessä ja niissä pyrkimyksissä, joiden tuloksena on syntynyt laaja yhteisymmärrys perhehoitajlain avaamisen tarpeellisuudesta eri toimijoiden taholla. Aila oli vahvasti vaikuttamassa perhehoidon selvityksen tekoon STM:n hankerahoilla, joka loi pohjaa lain avaamisen tärkeydelle. RAY hankehakemuksissa näkyy Ailan rooli ja saimme liittoon v.- 2005 kolme erillistä hankerahoitusta. Yhtenä suurimmista voimanponnistuksista oli hallituskauden lopuksi saatu "kuoppakorotus" alimpiin perhehoitajien palkkioihin ja kulukorvauksiin, jotka astuivat voimaan v. 2007 alusta. Muita asioita vaikuttamistoiminnassa on ollut mm.palaverit työministeriön kanssa perhehoitajien osa-aikalisän mahdollistamiseksi, joka toteutui myös v. 2007 alusta. Aila on ollut mukana myös perhehoidon valtakunnallisilla päivillä ja on varmasti ja innostuneesti johtanut liiton hallitusta hyvien päätösten tekemisessä. Kiitos yhteistyöstä 2004-2007 Jari Ketola toiminnanjohtaja Perhehoitoliitto ___________ "Aurinkorannikon suomalainen koulu sai pitkänponnistelun jälkeen ensimmäisenä ulkosuomalaisena kouluna lukiokoulutuksen järjestämisluvan. Kansanedustaja Aila Paloniemi tuki ansiokkaasti koulun hakemusta ja vei omalta osaltaan menestyksekkäästi viestiä virkamiehille ja päätöksen tekijöille." Juha Helvelahti Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtori v 2000 - 2006 . __________ KESKISUOMALAINEN Artikkelit 29.01.2006 Kotiseutuneuvos Sorjosella on runsaasti tekoja Jyväskylän kulttuuristen arvojen edistämisessä. Kirjailijatalo linkittyy niihin tuoreesti. Sorjonen kohdistaa omat kiitoksensa yhdelle poikkeuksellisen tarmokkaalle aktivistille, tänään 50 vuotta täyttävälle kansanedustaja Aila Paloniemelle. "Kukaan muu kansanedustaja tai vaikuttaja ei ottanut Kirjailijatalon kohtaloa asiakseen.", Sorjonen sanoo. Paloniemi, kirjailijoiden puheenjohtaja Teppo Kulmala ja toiminnanjohtaja Risto Urrio neuvottelivat ratkaisusta Sorjosen kanssa. Paloniemi johdatteli joukkoja myös kulttuuriministerin puheille. __________ Näin isompana ihmisenä on vähän vaikeaa uskoa satuihin, mutta…entäpä jos kohtaisit hyvän haltijattaren. Karstulassa Aution - Lehtoperän Pro Maaseutu palkinnon saaneen yritystoiminnan harjoittajat ovat pitkään kamppailleet vaarallisten ja vaikeiden tieolosuhteiden kanssa. Viidentoista vuoden ajan olimme aktiivisesti yrittäneet ”tolkkua” yhteiskunnan ”hoitamaan”, kaksi maakuntaa yhdistävään tieosuuteen. Vuosien mittaan saimme useita päättäjiä tutustumaan olosuhteisiin, joissa kuljetetaan vuosittain 7000 rekkakuormaa energiaturvetta, satoja rekkoja puutavaraa ja piipahtaapa alueella jokunen turistikin ympäri maailmaa. Yrittäjät ja muut tienkäyttäjät ovat saaneet rajattomasti sympatiaa ja pään nyökytyksiä. Joka kerta myös saman toteamuksen: ”Kyllä, kyllä, mutta ku ei oo rahhaa!” Syksyllä 2003 laitettiin vielä kerran kaikki likoon. Tyhjennettiin kyläyhdistyksen kassa ja bussilasti paikallisia lähti viemään tieterveisiä Eduskuntaan omille edustajilleen. Saimme oikein hyvän vastaanoton ja kuvaamaamme tievideota katsottaessa edustajamme Aila Paloniemi totesi: ”Voiko tuo olla totta?” Vastasimme, että kuvaa ei ole ”retusoitu” sen enempää kuin tietäkään. Muuten niin iloinen edustajamme vakavoitui ja totesi: ”Tälle asialle pitää tehdä jotakin”. Nyt oli ”lähetystön” vuoro vakavoitua. Että mitä? Että joku ottaa maaseudun ongelmat niin vakavasti, että lupaa tehdä jotakin! Saman päivän iltana saimme kotimatkalla bussiin viestin. Joku muukin oli ottanut vakavasti - tällä kertaa Ailan. Hänet oli valittu Keskustan eduskuntaryhmän 1.varapuheenjohtajaksi. Asiamme taisi olla nyt hyvissä käsissä? Jo seuraavalla viikolla edustaja Paloniemi soitteli kylälle, kertoi mitä oli tehnyt ja uskoi asiamme etenevän rivakasti. Kaikilla on samat palikat - toisilla vain on halu ja kyky yhdistellä niitä ongelman ratkaisemiseksi! Nyt, ajellessamme turvallisempaa tietä myöten, tiedämme kohdanneemme hyvän haltijattaren. Uskotko Sinä haltijattareen? Saattaisi kannattaa, sillä jonain päivänä hän saattaisi järjestellä sinunkin palikoitasi! Häiriöttömistä kuljetuksista nauttivien ja tien käyttäjien puolesta Marja-Leena ja Juhani Lehtonen maaseutumatkailuyrittäjät Karstulasta