Kuvataiteen läänintaiteilija Hannu Castrén: Maaseudun luovat juuret Kulttuuriamme hallitsee näkemys siitä, että merkityksellinen taide voi syntyä ja kehittyä vain urbaanissa ympäristössä. Käsite Luova luokka on entisestään korostanut tai jopa mainostanut ajatusta viime vuosina. Siis, mitä suurempi kaupunki, sitä elinvoimaisempaa taidetta syntyy. Kun sitten taiteilijoilta kysyy, mistä he ovat kotoisin, suuri tai jopa suurin osa heistä on muuttanut maaseudulta kaupunkiin. Suomalaisen kulttuurin luovat juuret ovatkin siten syvällä maaseutuympäristössä, vaikka sen todellinen arvo näyttääkin sumentuvan urbaaniin hälinään. Saarijärvi on täydellinen esimerkki siitä, kuinka lahjakas taiteilija voi ponnistaa agraarista elämänpiiristä. Paikkakunnan eri kylistä on nimittäin murtautunut esiin suuri joukko taiteilijoita, jotka ovat myös kohonneet suomalaisen kulttuurin kärkeen. Tunnetuimpia ovat Tarvaalan kylästä kotoisin olevat Tapperin taiteilijaveljekset. Veljesten lapsuuden- ja nuoruudenkoti Juhola on myös avoinna yleisölle. Siellä jos missä voi pohtia tunnevoimaisesti, mistä taide aidoimmillaan ja suomalaiseen identiteettiin kytkeytyneenä lopulta kumpuaakaan. Siellä saa perusteen toisenlaiselle mielipiteelle kulttuurimme dynamiikasta. Saarijärvi sopii hyvin myös kyseenalaistamaan sitä, miten yritysmaailman menestystekijät lopulta määritellään. Lannevedeltä kotoisin oleva Tarmo Manni oli Armi Ratian hyvä ystävä. Jo pitkään Marimekkoa on johtanut Saarijärveltä kotoisin oleva Kirsti Paakkanen. Saarijärven museo on ansiokkaasti esitellyt kotiseudun taiteilijoitaan laajoina näyttelyinä. Näyttelyissä paikallisuus ja valtakunnallisuus ovat merkinneet samaa asiaa. Juhola kuuluu myös museon toiminnan piiriin. Kohdistan kehuni saarijärveläisen kulttuurin alkuvoimaisuutta kohtaan juuri Saarijärven museolle ja siellä museonjohtaja Kari Kotilaiselle. __________ Kari Kotilainen Museonjohtaja Saarijärven museo Suomessa sivistystyöllä ja erityisesti monien erilaisten kulttuuritoimijoiden toiminnalla on ollut pitkä perinne ja myös erittäin suuri merkitys. Tämä työ on osaltaan mahdollistanut Suomen menestyksen kansainvälisestikin. Mielihyvällä voi muistella vaikkapa 1970-luvun mahtavaa maakunnallista kulttuuritoimintaa ja -panostusta, jonka yhtenä tavoitteena oli kulttuuripalveluiden tasa-arvoistaminen. Tuolloin kunnissakin kiinnitettiin erityistä huomiota kulttuuripalveluiden kehittämiseen. Keski-Suomeen saatiin tuolloin myös oma kulttuuritoimintakokeilu. Paikallisen toiminnan apuna oli eri kulttuurisektorin laitosten alueellinen toiminta. Moniin pieniinkin kuntiin saatiin ammattimainen kulttuurialan henkilö toimintaa koordinoimaan ja edistämään. 1980- ja 1990-luvun lamavuosien resurssien uusjaon ja taloudellisen kilpailukykyyn tähtäävän toiminnan myötä paikallinen kulttuuritoimi on ollut resurssien vähentämisen kohteena monesta kunnasta on säästetty jopa ainoa kulttuuritoiminnasta vastaava ammattihenkilö. Omaehtoinen yksittäisten ihmisten ja järjestöjen toiminta on koettu kunnissa toisarvoisena. Samaan aikaan toimintatilojen määrä sekä tasokkaiden kulttuuripalveluiden kysyntä on kuitenkin lisääntynyt olennaisesti. Maakuntakeskuksen ulkopuolella työskentelevät kulttuurisihteerit ovat käyneet harvinaisiksi. Heistä on tullut yhä enemmän koko seutukuntansa ammatillisia monialaosaajia, joilta vaaditaan lähes mahdottomia. Varsinaisen kulttuurityön lisäksi kulttuurityöntekijöitä vaaditaan osallistumaan yhä tiiviimmin hankeyhteistyöhön sekä matkailukohteiden ja tapahtumien toimintaan ja kehittämiseen. Niukkenevista resursseista ja ammattikollegojen verkoston hupenemisesta huolimatta maakuntamme kulttuurityöntekijät ovat tehneet todella näkyvää ja merkittävää kulttuurityötä. Erityisesti haluan osoittaa kehuni Hankasalmen kulttuurisihteerille Ulla Kolehmaiselle. _________ Ulla Kolehmainen kulttuurisihteeri Hankasalmi Hei Paula Marttila Toivakassa On ollut ilo saada tutustua Sinuun ensin lastenkulttuurin kiertokoulun yhteydessä ja nyttemmin Lastenkulttuuri Aitan toiminnassa sekä Hankasalmen ja Toivakan kirjastojen kulttuuriprojekteissa. On ihailtavaa, että olet uskaltautunut taiteilijana muuttamaan maalle ja kaikista ennakkoluuloisista ja jopa ilkeistä maaseutupoliitikkojen lausahduksista huolimatta haluat tehdä lastenkulttuurityötä siellä missä lapsetkin ovat kouluissa, kirjastoissa ja jopa laitoksissa sekä päivähoidossa. Taideaineiden osuus kouluissa on vuosivuodelta vähentynyt. Teet siis huikean tärkeää työtä. On ollut suuri ilo saada tutustua ja kulkea hetki rinnallasi lastenkulttuurin kehittämiseksi maaseudulla ja Keski-Suomessa. Iloisin terveisin, Ulla Kolehmainen __________ kuvataiteilija Paula Marttila Hyvä Marjo Tiainen-Niemistö lasten- ja nuorten kulttuurikeskuksen Kulttuuriaitan koordinaattori Haluan kehua sinua erinomaisista organisointi kyvyistäsi, sekä iloisesta ja myönteisestä asenteestasi kulttuuriaitan koordinaattorina. Olet silta taiteilijoiden, opettajien ja lasten välillä. Työsi on tärkeää ja luotsaat laivaa, jonka matkassa monelle lapselle syntyy unelmia! Kiitos siitä, terveisin kuvataiteilija Paula Marttila. __________ Marjo Tiainen-Niemistö koordinaattori Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta Kulttuuriyhdysopettaja Marita Riikonen, Jokelan koulu Jyväskylän maalaiskunta, haluan kehua sinua reippaasta ja energisestä tavastasi tehdä työtä koulujen kulttuuri- ja taidekasvatuksen puolesta. Olet aito ja innostava ihminen, joka osaa kannustaa myös muita. Kaltaisiasi ihmisiä me kulttuurialan työmyyrät juuri tarvitsemme tueksemme ja voimanlähteeksemme. _________ Marita Riikonen kulttuuriyhdysopettaja Jokelan koulu, Jkl:n maalaiskunta Palokan yläkoulun biologian opettaja Markku Tossavainen olet lämmin ja toisista välittävä työkaveri. Toimit työsi ohella Jyväskylän mlk:n Luontokoulun ohjausryhmässä. Olet aina valmis auttamaan asiassa kuin asiassa. Otat haasteita vastaan. Toimit aktiivisti luontoasioissa koko Keski Suomen alueella. Kiinnostuksesi ympäristöasioihin ulottuu Globe-hankkeen kautta myös muualle Eurooppaan. Teet oppilaittesi kanssa projekteja,jotka edesauttavat heitä ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen. Olet myös taitava käsistäsi.Olemme saaneet ihailla lintuja,jotka olet täyttänyt Jokelan koululle. Kaiken lisäksi soitat kitaraa ja teet lauluja. Kiitos antoisasta työtoveruudesta!! ___________ Markku Tossavainen biologian opettaja Palokan yläkoulu Haluan kehua henkilöä nimeltä Seija Nykänen. Hän on tutkijana Jyväskylän yliopistossa ja myös rehtori. Seija on hieno, monipuolinen lahjakkuus monella alalla. Jos kuulette kaunista, viimeisen päälle artikuloitua puhekieltä: Seija siellä puhuu, parhaimmassa tapauksessa kumppaninsa Joonaksen kanssa sulosointuja, joita tavallinen kuolevainen ei suustaan ulos saa vaikka kuinka yrittäisi!Olen tehnyt työtä Seijan johtamassa laitoksessa, ja olen suorastaan nauttinut hänen taidoistaan käsitellä murrosikäisiä, "ihanassa elämänvaiheessa" olevia ihmisenalkuja! Lisäksi Seija on : puutarhapersoona, ruokapersoona, työyhteisöpersoona, hiljaisten metsien persoona, oikeassa paikassa vaikenemisen persoona, iloisuudellaan tilan valtaava persoona ja yhdistäjä...ja ennen kaikkea tavallinen ihminen, jota on helppo lähestyä! __________ Seija Nykänen tutkija Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Kiitos lämmittävistä kehuista niiden lähettäjälle ja kehukierrätysideasta. Jatkan kehuketjua. Kehun Peda.net -kouluverkon toiminnanjohtaja Jaana Kettusta. Hän on hyväntuulinen, iloinen lettipää,jolla on vakava tahto saada tapahtumaan. Jaana on nainen, joka työskentelee kouluntyöntekijöiden, lasten sekä nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin parhaaksi. Jaanan henkilösuhdetaidoilla on suuri merkitys työssä, jonka avulla luodaan koulutuksen kehittämisen sähköistä työvälineverkkoa. Peda.netin helppokäyttöiset verkkotyövälineet ovat saaneet innostuneen vastaanoton eri puolilla Suomea. Verkkotyövälineet ovat päivittäisessä käytössä perusopetuksessa, toisella asteella ja aikuisopetuksessa. Puuhanaisen, Jaanan, toimia kuvaa halu aitoon yhteistyöhön ja työvälineiden kehittäminen yhdessä koulujen työntekijöiden kanssa. Nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään kehitetään Jaanan innovaation, TET-torin avulla (http://www.peda.net/veraja/tori). Jaana on avoin, lämmin ja helposti lähestyttävä ihminen, jonka huumorintaju sitoo silmukoiksi ihmisiä, kun hän rakentaa suomalaisen koulun tulevaisuutta. Koulutuksen tutkimuslaitoksen työntekijät saavat nauttia hänen lahjoistaan. Liikuntapäivät, joulukahvit ja kevään retket jäisivät toteutumatta ilman Jaanan heittäytymistä vetovastuuseen ja bändin kokoamiseen. Itse hän nostaa huilun huulilleen ja soittaa ihmisten iloksi.
