AMMATTIKORKEAKOULUT ALUEKEHITYKSEN MOOTTOREINA

Yli kymmenen vuotta sitten toimintansa käynnistäneet ammattikorkeakoulut ovat osoittautuneet menestystarinaksi. Loimme kymmenessä vuodessa keskieurooppalaisen mallin mukaisen laadukkaan ja käytäntöön suuntautuneen korkeakoulusektorin, joka pystyy perinteisiä yliopistoja tehokkaammin tuottamaan työelämän uutta osaamista ja uusia ammattilaisia.
Opetusministeriön tilastojen mukaan ammattikorkeakoulut toimivat huomattavasti yliopistoja tehokkaammin ja niissä suoritetaan tutkintoja selvästi nopeammin kuin yliopistoista. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisluvut ovat hyviä lähes kaikilla koulutusaloilla ja oppilaitosten tiivis vuorovaikutus työelämän organisaatioiden kanssa varmistaa koulutuksen kohdentumisen oikeille painopistealueille Tähän kevääseen mennessä 6 aktiivisinta ammattikorkeakoulua ovat saaneet Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoiman kansallisen laadunvarmistusjärjestelmän.Vastaava auditointi on hyväksytty toistaiseksi vasta yhdessä yliopistossa, Kuopiossa.
Muutamassa vuodessa erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivat ammattikorkeakoulut ovat nousseet omilla alueillaan johtavan aluekehitystoimijan asemaan. Maamme johtavia ammattikorkeakouluja tutkimus- ja kehitystyön alueella ovat Jyväskylän, Pohjois-Karjalan ja Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Pohjois-Savossa toimiva Savonia ammattikorkeakoulu. Niiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus  on perustunut onnistuneeseen EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen kuluvalla ohjelmakaudella. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat panostaneet hankesalkkuihinsa myös omaa rahaansa.

Ylijohtaja Arvo Jäppisen johtama ammattikorkeakoulujen T&K-työtä tutkinut työryhmä esitti vuonna 2004, että opetusministeriön pitäisi myöntää ammattikorkeakouluille tutkimus- ja kehitystyön perusrahoituksena 10 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän rahoituksen avulla olisi mahdollista suunnitella laadukkaampia hankkeita sekä käynnistää työelämää palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Työryhmän esittämää perusrahoitusta ei saatu vuoden 2005 budjettiin ja rahoitusta jopa leikattiin 5 miljoonaa euroa vuoden 2006 budjetissa. Leikkauksen opetusministeriö kohdensi jo ennestäänkin niukkaan T&K-tukirahoitukseen ja ammattikorkeakoulujen aluekehityshankkeisiin. Kun tiedämme, että uuden vuonna 2007 käynnistyvän EU-ohjelmakauden myötä kilpailu kehittämishankkeiden rahoituksesta kiristyy ja monet Etelä- ja Keski-Suomen alueet menettävät merkittävästi rahoitusmahdollisuuksia, olisi Jäppisen työryhmän esittämä perusrahoitus todella tarpeellinen. Sen avulla voitaisiin pitkälti turvata ammattikorkeakoulujen laadukkaan aluekehitystyön häiriötön jatkuminen vuoden 2007 jälkeen.

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja koskeva lainsäädäntö vahvistettiin vuonna 2005 ja varsin nopeasti ammattikorkeakoulut ovat käynnistäneet näitä master-ohjelmiaan lähes kaikilla koulutusaloilla. Ylemmät amk-tutkinto-ohjelmat ovat osoittautuneet hyvin vetovoimaisiksi. Ne tarjoavat yliopistokoulutuksen rinnalla houkuttelevan ja vaihtoehtoisen väylän erityisesti työn ohella opiskeleville. Ammattikorkeakoulut olisivat halukkaita etenemään nopeammin ylempien amk-tutkintojen volyymissa, kuin opetusministeriön antama aloituspaikkakehys antaa myöten. Koko maassa aloittaa vuonna 2007 yhteensä 1700 ylemmän amk-tutkinnon opiskelijaa, kun ammattikorkeakoulut olisivat halunneet rekrytoida liki 3000 opiskelijaa. Tämän koulutusvolyymin kasvattaminen ei merkitse valtion menojen lisäkasvua, sillä nämä ohjelmat sisältyvät ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen perusrahoitukseen. Kysymyksessä on kuitenkin tärkeä koulutuspoliittinen linjaus, jonka avulla voidaan vahvistaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen duaalimallin toteutuminen Suomessa.

Korkeakouluja kehitetään Suomessa eurooppalaiseen kahden pilarin duaalimalliin tukeutuen.  Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteiset aluestrategiat laadittiin vuonna 2005 ja nyt on niiden toteuttamisen aika. Yhteistyö on kummallekin korkeakoulusektorille selkeä mahdollisuus. Yliopistojen intressit suuntautunevat pitkälti kansainväliseen huippututkimukseen ja profiloitumiseen arvostetuksi tiedeyliopistoksi. Ammattikorkeakoulut ovat joustavampina organisaatioina ja dynaamisina toimijoina tulevaisuudessakin tärkeitä aluekehitysorganisaatioita. Tiiviimpi yhteistyö yliopistojen kanssa mm. koulutustehtävien päällekkäisyyksiä poistamalla parantaa entisestään ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön toimintaedellytyksiä.


Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk)
JAMK OY:n hallituksen pj
www.ailapaloniemi.net