Vaikka Suvivirsi onkin jo kajahtanut kouluissa ja kouluväki rientänyt ansaitulle kesälomalle, on syytä kirjoittaa muutama sana opetuksesta. Opposition välikysymyksessä väitettiin hallituksen epäonnistuneen tavoitteissaan. Kireän kuntatalouden nähtiin romuttavan koko suomalaisen perusopetuksen. Väite on väärä. Median valvova silmä ja mittavimmat kehittämistoimet vain ovat viime vuosina kohdistuneet korkeakoulutukseen -ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittämiseen sekä yliopistoihin.
Muutama fakta nykyhallituksen kasvatukseen ja opetukseen suuntaamista rahoista: Pääministeri Matti Vanhasen hallitus maksaa kuntien indeksitarkastukset 75-prosenttisesti Lipposen hallituksen 50 prosentin sijaan. Perusopetuksen valtionosuudet ovat kasvaneet tällä hallituskaudella noin 35 miljoonaa euroa eli 5,2 prosenttia.
Esikoululaisten koulukyyteihin on osoitettu rahat valtion budjetista, lasten aamu- ja iltapäivätoiminta on vakiinnutettu ja laajennettu. Opettajien lisä- ja täydennyskoulutukseen on viiden vuoden ajan lisätty yhteensä 50 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle osoitettiin 500.000 lisäeuroa erityisopettajien koulutukseen.
Kuntatalouden tasapainottamiseksi ja menojen ennakoitavuuden parantamiseksi hallitus on käynnistänyt mittavan palvelurakenneuudistuksen. Uudistukseen sisältyy myös peruskouluverkon arviointi. Keskustan lähtökohta on tässäkin hankkeessa käyttäjälähtöisyys. Kuntien päättäjät arvioivat itse, miten varat ja toimet kohdennetaan.
Tällä hetkellä alle 80 oppilaan kouluissa perusopetuksen yksikköhintaa korotetaan niin sanotulla kouluverkkokertoimella. Tällaisia kouluja on yli 50 prosenttia kaikista kouluista. 80 oppilaan koulu ei siis ole erityisen pieni koulu. Väestörakenteen muutos pakottaa kaikkialla arvioimaan kouluverkon muutostarpeita. Nykyjärjestelmästä on sanottu, että se ehkäisee kouluverkon kehittämistä ja kuntien välistä yhteistyötä. Jos kouluverkkoa supistetaan, kunta menettää koulun lisäksi valtionosuuksia. Pidetäänkö kouluverkkoa yllä siis vain korotetun valtionosuuden vuoksi? Tosiasia on, että vuodesta 1995 peruskoulujen määrä on vähentynyt noin 550:llä.
Valtionosuusuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä on tarkoitus vähentää kouluverkon vaikutusta yksikköhintaan. Kouluverkkotekijä huomioitaisiin vain harvimmin asutuissa kunnissa sekä saaristokunnissa, niitä on yhteensä viitisenkymmentä. Valtionosuudet eivät katoa mihinkään, ne vain jakautuvat eri tavalla. Vastakkaisista väitteistä huolimatta muutoksen vaikutukset ovat varsin vähäisiä. On tärkeää havaita, että valtionosuusjärjestelmää pitää muuttaa kokonaisuudessaan. Kouluverkkotekijä ei ole ainoa perusopetuksen valtionosuusperuste. Esimerkiksi vieraskielisten oppilaiden yksikköhintaan on nyt tulossa korotus.
Siunatuksi lopuksi haluan muistuttaa meitä kaikkia suomalaiskoulujen erinomaisista tuloksista. Voimme olla ylpeitä siitä, että kahdessa OECD:n peräkkäisessä Pisa-tutkimuksessa 15-vuotiaat suomalaiset koululaiset saavuttivat maailman parhaimmat tulokset. Sosiaaliset, alueelliset ja koulujen väliset erot oppimistuloksissa olivat kaiken lisäksi poikkeuksellisen pienet. On selvää, että meidän kannattaa pitää näin hyvästä perusopetusjärjestelmästä, "kruununjalokivestä" hyvää huolta jatkossakin.
Leppoisaa ja rentouttavaa kesälomaa koululaiset, opettajat ja muut Sisä-Suomen Lehden lukijat!
Aila Paloniemi
kansanedustaja
Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapj
