Kokoomus peittelee omia jälkiään

Eläkeläisten ostovoiman parantaminen puhutti eduskuntaa kuluneella viikolla. Erityisen ärhäkkäästi hallitusta haukkui Kokoomus ja kansanedustaja Ahti Vielma. On pakko kysyä, unohtaako Vielma ja suurin osa nykyistä oppositiota tahallaan osuutensa kaikkein pienintä eläkettä saavien kohtelussa?

Eläkepolitiikan kestävyyden perustana ja tavoitteina ovat talouden kasvu, yleinen luottamus järjestelmän kestävyyteen ja nykyistä pidempi jaksaminen työelämässä. Tähän hallitusohjelman kirjaukseen nojaten Vanhasen hallitus on tehnyt uudistuksia, joiden avulla sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten asema turvataan.

Jos edustaja Vielma siirtyisi populismista todellisuuteen, hän ymmärtäisi, että suomalaisten nopeaan eläköitymiseen on varauduttava mm. julkista velkaa vähentämällä, työeläkejärjestelmää uudistamalla, työllisyysastetta nostamalla ja työttömyyttä vähentämällä. Myös työn tuottavuuteen ja kilpailukyvystä huolehtimiseen on panostettava.
Tosiasia on, että kuluvan vaalikauden eläketarkistukset kestävät vertailun aiempien hallitusten tarkistuksiin. 12 euroa ja indeksikorotukset merkitsevät yli 20 euron muutosta edelliseen kauteen verrattuna. Kuntakalleusluokituksen poistuttua useimpien eläkkeet kasvavat 20 eurolla.

Tämä ei tietenkään riitä ja työn pitää jatkua seuraavalla hallituskaudella. Kannattaa kuitenkin edustaja Vielmankin muistaa, että kaikki eläkeläiset hyötyvät myös sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamisesta. Nykyinen hallitus on satsannut ennätysmäärän rahaa hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on korotettu 350 miljoonalla eurolla ja palvelujen kehittämiseen on lisätty yli 200 miljoonaa euroa. Kuntatalouden perustaa on vahvistettu.
Hoitotakuu on vallankumouksellisin esimerkki palvelujen paranemisesta sitten kansanterveyslain uudistuksen. Myös omaishoitoa on tällä hallituskaudella kehitetty, mm. lisävapaapäivä tulee tarpeeseen. Vuoden alussa voimaan astunut hoivatakuu sekä erityishoitotuen korottaminen ja asumistuen korjaukset parantavat myös eläkeläisten asemaa.

Kansanedustaja Vielma, te unohdatte kertoa lukijoille ja mainitsemillenne eläkeläisille Jyväskylän kävelykadulla, että kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukset toteutettiin vuosina 1996-2001, ne koskettivat 420.000 eläkeläistä ja teidän puolueenne Kokoomus oli leikkaamassa pohjaosaa yhdessä muun sateenkaarihallituksen kanssa. Te unohdatte myös kertoa, että taitettu eläkeindeksi yli 65-vuotiaille luotiin vuoden 1995 valtiopäivillä, siis Kokoomuksen hallituskaudella. Miksi Kokoomus halusi tieten tahtoen kurittaa kaikkein pienintä eläkettä saavia, kansanedustaja Ahti Vielma?

Pääministeri Matti Vanhanen ihmetteli tiistain 19.9. välikysymyskeskustelussa samaa kuin me muutkin; Kokoomus uhosi mutta ei tehnyt ryhmäpuheenvuorossaan minkäänlaista esitystä pienimpien kansaneläkkeiden korottamiseksi. Korotusta ei esitetty myöskään Kokoomuksen varjobudjetissa eikä puoluekokouksen eläkekannanotossa. Sen sijaan Kokoomus esittää veronkevennystä 13.000 - 37.000 euroa vuodessa ansaitsevien eläkkeisiin!  Kokoomusta ei siis pätkääkään ole kiinnostanut eikä kiinnosta köyhimpien eläkeläisten aseman parantaminen.
Edustaja Vielma mainostaa vaatineensa jo vuonna 2004 hallitusta tekemään selvityksen eläkeläisten toimeentulosta ja viittaa indeksijärjestelmän epäoikeudenmukaisuuteen, jonka Kokoomus siis itse aiheutti.
Valistunut lukija tietää varsin hyvin, että minkään hallituksen esitykset eivät synny opposition aloitteista. Esitykset syntyvät hallituspuolueiden yhteisellä tahdolla ja niihin on löydettävä myös rahat. Tuota yhteistä tahtoa toivoisi pienimpien eläkkeiden kohdalla löytyvän maalisvaalien jälkeen myös Keskustan hallituskumppaneilta.

Aila Paloniemi
Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapj
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen  
www.ailapaloniemi.net