Omaishoitajat eivät jaksa ilman tukea

Jokaisen päättäjän pitäisi kulkea muutama päivä omaishoitajan mokkasiineissa. Itselläni on ollut kesäloman aikana mahdollisuus auttaa veljeäni, jonka vastuulla on jo pitkään ollut 90-vuotiaan isäni ympärivuorokautinen hoito ja hoiva. Isälläni on paha osteoporoosi eikä hän pääse liikkumaan omin voimin. Alkava dementia saa isän aika ajoin kadottamaan muististaan tuttujenkin ihmisten tai asioiden nimet. Veljeni, jota isä kutsuu parhaaksi lääkärikseen, on tärkein isäni maailmassa. Veljeni työmäärä tuntuu loputtomalta eikä aikaa omille asioille jää.
Suomessa elää samanlaista kiinni sidotun elämää valtava joukko omaisia. Heidän elämäänsä on pystyttävä helpottamaan.

Omaishoidon pitäisi olla aina jokaisen elämäntilanteeseen sopiva, vapaaehtoinen valinta. Mutta onko se aina sitä ? Omalle isälleni on kauhistus pelkkä ajatuskin kotoa lähtemisestä. Omaisen ei kuitenkaan voi edellyttää jaksavan jatkuvaa hoitamista ja huoltamista ilman vapaapäivien suomaa hengähdysaikaa. Omaishoitajakaan ei ole kone. Omaishoidon tueksi onkin pikimmiten räätälöitävä hoitajan ja hoidettavan toiveiden mukaisia palvelupaketteja. Omaishoidon kehittämistä on jatkettava ja sen asemaa edelleen vahvistettava osana kuntien palvelujärjestelmää.

Suomi on omaishoitoa koskevan lainsäädännön edelläkävijä. Vaikka toisin väitetään, tuore selvitys kertoo, että omaishoidon uudistus lisäsi kuntien panostusta omaishoidon tukeen vuonna 2006. Omaishoidon tuen piirissä oli vuonna 2005 noin 30.000 eri-ikäistä suomalaista. Hoitopalkkioihin kunnat varasivat viime vuonna 12 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2005. Puolet kunnista on arvioinut omaishoitajien palkkioihin varattavan määrärahan edelleen kasvavan kuluvana vuonna. Yleisin kuntien maksama omaishoidon tuen palkkioluokka oli 300-599 euroa ja maksettujen palkkioiden keskiarvo 416 euroa.

Stakesin tutkimuksen mukaan hoidettavista vajaa puolet oli 75-84 -vuotiaita ja 17 prosenttia yli 85-vuotiaita. 42 prosenttia hoidettavista tarvitsi hoitoa jatkuvasti melko paljon ja kolmasosa oli isäni tapaan sellaisia, jotka eivät tulleet toimeen ilman ympärivuorokautista huolenpitoa.
Ilman omaishoidon tukea tällä hetkellä kotona hoidettavista suomalaisista olisi laitoshoidossa noin 11600. Omaishoidon asiakkaiden määrä on noussut koko ajan.

Kunnat ovat pystyneet järjestämään valtaosalle omaishoitajista tuiki tarpeellisen lakisääteisen vapaan. Yli puolet tutkimuskunnista järjesti hoitajille lisäksi lyhyempiä kuin päivän mittaisia virkistysvapaita. Hoitajien vapaat jäivät kuntien viranhaltijoiden mukaan käyttämättä yleensä siksi, että hoidettavaa ei haluttu jättää muiden hoitoon. Kotiin tuleva lomittaja olisikin monesti paljon luonnollisempi vaihtoehto, kuin laitos, jonne useimmat hoidettavat tällä hetkellä viedään omaishoitajan vapaapäivien ajaksi.

Omaishoitajien jaksamiseksi meidän on tehtävä kaikki mahdollinen. On muistettava, että hoitajat tarvitsevat vapaapäivien lisäksi myös kuntoutusta. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää kunnan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee rinnalleen seurakuntia, järjestöjä ja muita vapaaehtoisia. Ilman tätä omaishoitajien jaksamista ei voida varmistaa.

Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk)
www.ailapaloniemi.net