NAISYRITTÄJIEN MÄÄRÄ KASVAA

Naisyrittäjien määrä on ilahduttavasti kasvanut 2000-luvulla. Tästä huolimatta vasta joka kolmas yrittäjä on nainen. Naisten yrittäjyys poikkeaa selvästi miesten yrittäjätoiminnasta, naisyrittäjistä kaksi kolmesta on yksinyrittäjiä. Jopa kolme neljäsosaa naisten yrityksistä on pieniä toiminimimuotoisia yrityksiä, osakeyhtiömuotoisia naisten yrityksistä on alle viidennes.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana aloittaneista naisten yrityksistä 63 prosenttia on toiminut palvelualoilla, siellä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, liike-elämän palveluissa sekä erilaisissa henkilökohtaisissa palveluissa. Viimeksi mainittuja ovat tyypillisesti parturit, kampaamot, kauneushoitolat sekä liikuntapalveluja tarjoavat yritykset.

Sosiaali- ja terveysministeriö on osana hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa selvittänyt yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä. Suomalaisyrittäjien pakollinen sosiaaliturva osoittautui EU-vertailussa hyvätasoiseksi. Eri yrittäjien asema yksinäisestä pienyrittäjästä suuren yrityksen omistajaan voi kuitenkin vaihdella suuresti. Perheyritysten yrittäjäperheenjäsenten asema vaihtelee niin ikään eri sosiaaliturvalajien kesken. Tämän vuoksi työryhmä päätyikin esittämään parannuksia erityisesti yrittäjien työterveyshuoltoon, sairausvakuutuksen karenssipäivien pituuteen ja perheenjäsenen työttömyysturvaan. Nämä ehdotukset ovat  juuri sellaisia, jotka helpottavat erityisesti pienten yritysten, yksinyrittäjien ja naisyrittäjien sekä yrittäjäpuolisoiden asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on lähdetty nopeasti viemään eteenpäin näitä ehdotuksia ja osa niistä on tämän vuoden alusta jo astunut voimaan.

Perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat kohtaavat usein naisia. Myös vanhemmuuden kustannuksista ja niiden jakamisesta on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti. Naisyrittäjiä tämä aihepiiri koskee kahta kautta; perheellisinä naisina ja naisten työnantajina. Työntekijällä on oikeus jäädä palkalliselle vapaalle kotiin hoitamaan sairasta lasta. Työnantajalla on toisaalta mahdollisuus palkata hoitaja tätä tarkoitusta varten ja vähentää kulut yrityksen kuluina. Naisyrittäjät haluaisivat vastaavan oikeuden myös silloin, kun yrittäjä palkkaa hoitajan huolehtimaan omasta sairaasta lapsestaan. Alle kolmevuotiaan lapsen vanhempi, jolla on työ- tai virkasuhde, voi lyhentää työaikaansa lapsen hoidon takia ja saada osittaista hoitorahaa. Yrittäjien mielestä sama oikeus pitää olla myös heillä. Ongelmana on se, milloin yrittäjän työaika katsotaan lyhentyneen riittävästi. Kokemuksia osittaisen vanhempainrahan käytöstä aiotaankin ensin kerätä ja sitten katsoa uudelleen oikeuden laajentamista myös yrittäjiin.
Perhe-etuuksien aiheuttamat työnantajakustannukset tuntuvat raskaasti nimenomaan naisten yrityksissä. Niissä työskentelee näet usein toisia naisia. Vanhemmuuden kustannuksia onkin tarkoitus tasata ministeriön asettaman selvitysmiehen työn pohjalta. Asiaa koskevat kolmikantaneuvottelut ovat jo käynnissä.
Ylpeyttä tuntien muistutan teitä vielä 100 vuotta vanhasta yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudestamme. Käyttäkäämme sitä jo presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinaisena vaalipäivänä, huomenna sunnuntaina !

Aila Paloniemi
kansanedustaja
Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapj