HYVÄ MIELI BUDJETISTA

Syyskausi on hurahtanut tiiviissä työn tohinassa. Olen tällä toisella kaudellani päässyt vaikuttamaan valtiovarainvaliokunnassa ja sen kahdessa jaostossa. Sivistys- ja tiedejaoston näppien alla ovat nimensä mukaisesti sivistykseen, koulutukseen ja tieteeseen liittyvät asiat, sosiaali- ja työjaosto taas on pureutunut sekä kuntien tilanteeseen että kuntalaisia eniten koskettaviin sosiaali- ja terveyssektorin asioihin. Hallitusryhmien yhteistyö on kantanut hedelmää ja olen myös saanut omia "puumerkkejäni" eli konkreettisia rahalisäyksiä ensi vuoden budjettiin.

Yksi sellainen on 150.000 euron osoittaminen sijaisvanhempien eli perhehoitajien valtakunnalliseen rekrytointikampanjaan. Uuden lastensuojelulain tavoitteena on ohjata sijaishuollon painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon. Tiukoissa talousraameissa painivia kuntapäättäjiä luulisi kiinnostavan inhimillisen ja monin verroin laitoshoitoa edullisemman perhehoidon kehittäminen. Sijaisvanhempien joka toinen vuosi toteutettu valtakunnallinen rekrytointikampanja on tuottanut esimerkiksi Norjassa 500 valmennettua perhettä maan lastensuojelun tarpeisiin. Eipä ihme, että tuossa vuonojen maassa yli 80 % sijoitetuista lapsista ja nuorista saa kasvaa perheessä, kun luku meillä jää alle puoleen siitä. Sijaisperheeseen pääsy loisi suurimmalle osalle lapsista ja nuorista ylivoimaiset edellytykset kasvaa, kiintyä ja sosiaalistua yhteiskuntaan, silloin kun omat vanhemmat eivät turvaa ja hoivaa kykene tarjoamaan.

Olen iloinen myös siitä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ohjataan nyt rahaa selvästi enemmän kuin kuluneina vuosina. Palvelujen järjestämisessä on edelleen suuria alueellisia eroja ja hoitojonot ovat liian pitkiä. Lapsi ei voi ongelmineen odottaa, häntä on suojattava, autettava ja tuettava viipymättä!

Sotainvalidien ja veteraanien asemaa parannetaan erityisellä toimenpidekokonaisuudella. Haluamme tukea ikääntyneiden veteraanien itsenäistä selviytymistä kotona ja toisaalta turvata sotainvalidien pääsy laitoshoitoon. Lisäämme rahaa veteraanikuntoutukseen, laajennamme veteraanien puolisoiden laitoskuntoutusjaksoa ja alennamme laitoshoitoon oikeuttavaa haitta-asterajaa nykyisestä 30 prosentista 25:een prosenttiin. Kuntoutuksella on olennaisen tärkeä merkitys fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämisessä. Kaiken kaikkiaan sotainvalideja ja veteraaneja tuetaan budjetissa noin 421,6 miljoonalla eurolla. Työ veteraaniemme hyväksi jatkuu.

Sivistys- ja tiedejaostossa läpi ajetuista parannuksista haluan nostaa esiin valtion ammatillisten erityisoppilaitosten saaman miljoonan euron lisärahan. Tätä olen ajanut myös Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa viime keväästä saakka. Ellei lisärahaa olisi saatu, opiskelupaikkaa vaille olisi jäänyt moni vammainen. Paikoista on ollut pulaa. Vaikeimmin vammaisten koulutus on hyvin työvoimavaltaista, tarvitaan yksilöllistä opetusta, ohjattua asumista ja pieniä opetusryhmiä. Seuraava ponnistukseni liittyy siihen, ettei valtion erityisoppilaitoksia huonolla valmistelulla siirrettäisi säätiöille taikka alueellisille ylläpitäjille. Voi näet käydä kuten Norjassa. Siellä esimerkiksi näkövammaiset, jotka eivät pärjää integroidussa opetuksessa, eivät enää suorita ammattitutkintoja. Tämä ei voi olla Suomen koulutusjärjestelmän tavoite. 
Budjetti on kirjoissa ja kansissa ja nyt myös kansanedustaja voi vetää henkeä. Toivotan teille kaikille hyvää ja onnellista vuotta 2008!


Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk)
valtiovarainvaliokunnan jäsen