Tiedote 16.10.2006

Luovuusstrategiatyöryhmä: Yksitoista askelta luovaan Suomeen

Kasvatus, koulutus, kulttuuri, arvoilmasto, ympäristö, työelämä, elinkeinopolitiikka ja hallinto ovat alueita, joissa on tehtävä uudelleenarviointeja ja käynnistettävä toimia luovuuden edellytysten parantamiseksi Suomessa, arvioi luovuusstrategian yhteystyöryhmä maanantaina 16.10. kulttuuriministeri Tanja Saarelalle jättämässään loppuraportissa. Työryhmä laati yksitoista kohtaa sisältävän luovuuden edistämisen askelmerkistön. Työryhmä ehdottaa luovuuden ja innovatiivisuuden politiikkaohjelmaa seuraavalle hallitukselle.

"Suomen tähänastinen menestys on perustunut yhteiskunnallisten olojen vakauteen sekä koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kulttuuriin tehtyihin investointeihin. Jatkossa niitä on kyettävä hyödyntämään aiempaa selvästi paremmin, joten yhteiskunnan uudistumiskykyä on parannettava. Tarvitaan rohkeita toiminnallisia avauksia ja raikasta keskustelua", edellyttää työryhmän puheenjohtaja Sitran yliasiamies Esko Aho.

Ensimmäiset askeleet luovaan Suomeen korostavat kasvatusta ja koulutusta. Työryhmä nostaa esiin vanhempien vastuun lasten luovuuden ja itseilmaisun tukemisessa. Myös yhteiskunnan on toimillaan tuettava sitä. Koulutukseen saadaan luovuutta tukeva rytmi eheytetystä koulupäivästä.

Kulttuurin halutaan kukoistavan kaikilla taiteenaloilla. Kulttuurin rahoitusperustaa tulee monipuolistaa: yksityisen sektorin on maksettava siitä osansa. Suomalaisessa asenneilmastossa ja keskustelukulttuurissa työryhmä näkee itsekriittisyyden varaa. Vaikuttamismahdollisuudet koetaan vähäisiksi, rohkeaa ajattelua ja toimintaa lyödään herkästi maahan ja argumentointitaidot ovat puutteellisia. Myös kansainvälistyminen on edelleen puolitiessä. Rakennetut ympäristöt halutaan innostaviksi.

Monet työelämän käytännöt ovat teollisuusyhteiskunnan aikaisia, joten niitä tulee muuttaa varsinkin tietotyössä. Erikseen nimettyjä keinoja ovat työntekijöiden parempi motivointi, luovuuden johtaminen ja urakierto. Luovuuteen ja innovatiivisuuteen voidaan panostaa kaikilla toimialoilla ja alueilla. Elinkeinoelämän ja alueellisen kehityksen tuki- ja rahoitusjärjestelmät tulee arvioida innovatiivisuuden näkökulmasta. Luovat ideat saatetaan tuotteiksi yrityksissä, joten yrittäjyyttä tulee suosia.

Hallinnon rakenteita ja toimintatapoja on myös uudistettava. Erityisesti ministeriöiden ja muun keskushallinnon kykyä hoitaa sektorirajat ylittäviä vastuita tulee parantaa oleellisesti.

Luovan Suomen askeleet
 
1. Lasten luovuutta vaalitaan "vanhemmilla on vastuu, yhteiskunta tukee" 2. Eheytetystä koulupäivästä luovuutta tukeva rytmi koulutukseen 3. Kulttuurin kaikki alueet kukoistamaan 4. Ikkunoita auki arvoja ja asenteita tarkistamalla 5. Innostaviin ympäristöihin 6. Työelämän käytännöt luovuudelle suosiollisiksi 7. Motivoinnilla, johtamisella ja urakierrolla vauhtia luovuuteen 8. Luovuutta ja innovatiivisuutta kaikille toimialoille ja alueille 9. Ideat tuotteiksi yrityksissä 10. Hallinnon rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan 11. Luovuussopimus


Luovuusstrategiaa työstettiin osatyöryhmissä Luova ihminen, Luovat ympäristöt ja Luova talous. Työryhmät työskentelivät 1.2.2005 - 31.10.2005 välisenä aikana. Osatyöryhmien raportit julkistettiin 21.11.2005. Luova ihminen -osion puheenjohtajana toimi kansanedustaja Aila Paloniemi, Luovat ympäristöt -osion puheenjohtajana Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja Luova talous -osion puheenjohtajana Valtion taidemuseon ylijohtaja Tuula Arkio.