Arvoisat läsnäolijat Jyväskylän

Arvoisat läsnäolijat

Jyväskylän ammattikorkeakoululla on ollut tapana järjestää joka vuosi projektinäyttely ja sen yhteyteen seminaari ajankohtaisesta aiheesta. Tämä on ensimmäinen kerta kun seminaari ja näyttely järjestetään lukuvuoden avajaisten yhteydessä. Projektinäyttely esittelee postereiden avulla koulutusyksiköittäin ja seutukunnittain Jyväskylän ammattikorkeakoulun tarjontaa. Näyttelystä selviää, kuinka paljon ja miltä aloilta ammattikorkeakoulullamme on tutkimus- ja kehittämishankkeita kullakin seutukunnalla ja minkälaisia koulutuksia eri paikoissa on toteutettu. Lisäksi näyttelystä löytyy myös koulusta valmistuneiden sijoittumistietoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminta on kasvanut nopeasti nykyiselle tasolleen. Aluekehityshankkeiden vuosittainen volyymi on yli 10 miljoonaa euroa ja hankkeita on yhtä aikaa meneillään jopa sata. Jyväskylän ammattikorkeakoulu sijoittuukin tällä volyymilla aluekehityshankkeiden ykköseksi koko Suomessa. Ei ihme, että opetusministeriö on sekä vuonna 2003 että 2004 palkinnut opinahjomme tutkimus ja kehitystoiminnan tulospalkkiorahalla. Vuonna 2003 olimme ainut tästä syystä palkittu, seuraavana vuonna tunnustuksen sai myös Mikkeli. Palkitsemisen perusteina ovat paitsi hanketoiminnan volyymi, myös se, että tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoitetaan kaikissa yksiköissä alasta riippumatta.

Aamupäivän seminaari on pureutunut Keski-Suomen liiton rahoittamaan Oppimisverkosto-hankkeeseen. Esillä ovat olleet seutukunnittaiset osaamisohjelmat. Projektinäyttelyn ajatuksena on siis kertoa paitsi henkilökunnalle, myös opiskelijoille kaikesta siitä, mitä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehdään mutta myös kuvata uuden tutkimus- ja kehitysstrategian mukaisia osaamiskeskittymiä. Osaamiskeskittymät ovat ammattikorkeakoulun kärkiosaamisen aloille yli koulutusyksikkörajojen rakennettavia synergisiä kehittämisverkostoja. Osaamiskeskittymiksi on nostettu bioenergia, hyvinvointiteknologia, hyvinvointia tukevat palvelujärjestelmät, maantieliikenne, paperiteollisuus, elintarvikeala, hyvinvointimatkailu, luova toimiala ja tietoverkkotekniikka. Nämä monialaiset asiantuntijaverkostot kytkeytyvät aktiivisesti alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin toimialakohtaisiin innovaatio- ja kehittäjäverkostoihin.

Koska koko repertuaaria ei yhdessä näyttelyssä voi esitellä, jokainen yksikkö on saanut nostaa esiin haluamiaan hankkeita. Edustettuina ovat kaikki koulutusyksiköt sekä Keski-Suomen seutukunnat. Esimerkin omaisesti haluan mainita muutamia hankkeita ja projekteja: Näyttötutkintomestari- osaamisen arvioinnin asiantuntija. Ajatuksena on näyttötutkintotoiminnan kehittäminen joustavaksi, luotettavaksi ja työelämän vaatimukset huomioon ottavaksi yhteistyöksi. Taituri -hankkeen idea on rakentaa työvälineitä joustavien oppimispolkujen toteuttamiseen koulutuksen ja työelämän rajapinnalla. Linko - luovan toimialan liiketoimintaosaamisen kehittämisprojekti. Se tarjoaa kohdennettuja palveluja ammatinharjoittajille, yrittäjyyttä harkitseville tai yritystoimintansa vahvistamista tarvitseville. Eri seutukunnilta voisi mainita bioenergiasektorin kehittämisen pohjoisessa Keski-Suomessa, maatilojen yhteistyörenkaita luovan hankkeen Saarijärven seudulta ja matkailualan kehittämishankkeen Jämsän seudulta. Potilaan hoitoa päivystysalueella nopeuttavan Nova -hanke on sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Hyvinvointijohtamisen käytäntöjä ja malleja luovan, mielenkiintoisen Tejo-hankkeen pilottikunnaksi, yhdeksi kuudesta koko Suomessa on valittu Muurame. Pilottikunnissa selvitetään ja kehitetään väestön hyvinvoinnin seurantaa ja otetaan käyttöön hyvinvointijohtamisen työvälineitä ja arvioidaan niiden toimivuutta. Lastensuojelun alueellista toimintamallia puolestaan luodaan Lava-projektin avulla. Esimerkkejä todella riittää.

Arvoisat läsnäolijat

Jokaisen kunnan, kaupungin ja seutukunnan sekä maakunnan toiminnalliseen strategiaan kuuluu oleellisena osana koulutus. Koulutus ei ole pelkästään suomalaisen yhteiskunnan vaan monen muunkin edistyksestä huolehtivan valtion ja Euroopan unionin visioissa korkealle arvostettu hyvinvoinnin kasvattamisen väline. Ei siis epäilystäkään etteikö koulutuksen arvostus vain kasvaisi lähivuosina. Koulutukseen liittyy hyvin likeisesti myös tutkimus.

Arvoisat läsnäolijat Jyväskylän ammattikorkeakoululla on ollut tapana järjestää joka vuosi projektinäyttely ja sen yhteyteen seminaari ajankohtaisesta aiheesta. Tämä on ensimmäinen kerta kun seminaari ja näyttely järjestetään lukuvuoden avajaisten yhteydessä. Projektinäyttely esittelee postereiden avulla koulutusyksiköittäin ja seutukunnittain Jyväskylän ammattikorkeakoulun tarjontaa. Näyttelystä selviää, kuinka paljon ja miltä aloilta ammattikorkeakoulullamme on tutkimus- ja kehittämishankkeita kullakin seutukunnalla ja minkälaisia koulutuksia eri paikoissa on toteutettu. Lisäksi näyttelystä löytyy myös koulusta valmistuneiden sijoittumistietoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminta on kasvanut nopeasti nykyiselle tasolleen. Aluekehityshankkeiden vuosittainen volyymi on yli 10 miljoonaa euroa ja hankkeita on yhtä aikaa meneillään jopa sata. Jyväskylän ammattikorkeakoulu sijoittuukin tällä volyymilla aluekehityshankkeiden ykköseksi koko Suomessa. Ei ihme, että opetusministeriö on sekä vuonna 2003 että 2004 palkinnut opinahjomme tutkimus ja kehitystoiminnan tulospalkkiorahalla. Vuonna 2003 olimme ainut tästä syystä palkittu, seuraavana vuonna tunnustuksen sai myös Mikkeli. Palkitsemisen perusteina ovat paitsi hanketoiminnan volyymi, myös se, että tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoitetaan kaikissa yksiköissä alasta riippumatta. Aamupäivän seminaari on pureutunut Keski-Suomen liiton rahoittamaan Oppimisverkosto-hankkeeseen. Esillä ovat olleet seutukunnittaiset osaamisohjelmat. Projektinäyttelyn ajatuksena on siis kertoa paitsi henkilökunnalle, myös opiskelijoille kaikesta siitä, mitä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehdään mutta myös kuvata uuden tutkimus- ja kehitysstrategian mukaisia osaamiskeskittymiä. Osaamiskeskittymät ovat ammattikorkeakoulun kärkiosaamisen aloille yli koulutusyksikkörajojen rakennettavia synergisiä kehittämisverkostoja. Osaamiskeskittymiksi on nostettu bioenergia, hyvinvointiteknologia, hyvinvointia tukevat palvelujärjestelmät, maantieliikenne, paperiteollisuus, elintarvikeala, hyvinvointimatkailu, luova toimiala ja tietoverkkotekniikka. Nämä monialaiset asiantuntijaverkostot kytkeytyvät aktiivisesti alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin toimialakohtaisiin innovaatio- ja kehittäjäverkostoihin. Koska koko repertuaaria ei yhdessä näyttelyssä voi esitellä, jokainen yksikkö on saanut nostaa esiin haluamiaan hankkeita. Edustettuina ovat kaikki koulutusyksiköt sekä Keski-Suomen seutukunnat. Esimerkin omaisesti haluan mainita muutamia hankkeita ja projekteja: Näyttötutkintomestari- osaamisen arvioinnin asiantuntija. Ajatuksena on näyttötutkintotoiminnan kehittäminen joustavaksi, luotettavaksi ja työelämän vaatimukset huomioon ottavaksi yhteistyöksi. Taituri -hankkeen idea on rakentaa työvälineitä joustavien oppimispolkujen toteuttamiseen koulutuksen ja työelämän rajapinnalla. Linko - luovan toimialan liiketoimintaosaamisen kehittämisprojekti. Se tarjoaa kohdennettuja palveluja ammatinharjoittajille, yrittäjyyttä harkitseville tai yritystoimintansa vahvistamista tarvitseville. Eri seutukunnilta voisi mainita bioenergiasektorin kehittämisen pohjoisessa Keski-Suomessa, maatilojen yhteistyörenkaita luovan hankkeen Saarijärven seudulta ja matkailualan kehittämishankkeen Jämsän seudulta. Potilaan hoitoa päivystysalueella nopeuttavan Nova -hanke on sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Hyvinvointijohtamisen käytäntöjä ja malleja luovan, mielenkiintoisen Tejo-hankkeen pilottikunnaksi, yhdeksi kuudesta koko Suomessa on valittu Muurame. Pilottikunnissa selvitetään ja kehitetään väestön hyvinvoinnin seurantaa ja otetaan käyttöön hyvinvointijohtamisen työvälineitä ja arvioidaan niiden toimivuutta. Lastensuojelun alueellista toimintamallia puolestaan luodaan Lava-projektin avulla. Esimerkkejä todella riittää. Arvoisat läsnäolijat Jokaisen kunnan, kaupungin ja seutukunnan sekä maakunnan toiminnalliseen strategiaan kuuluu oleellisena osana koulutus. Koulutus ei ole pelkästään suomalaisen yhteiskunnan vaan monen muunkin edistyksestä huolehtivan valtion ja Euroopan unionin visioissa korkealle arvostettu hyvinvoinnin kasvattamisen väline. Ei siis epäilystäkään etteikö koulutuksen arvostus vain kasvaisi lähivuosina. Koulutukseen liittyy hyvin likeisesti myös tutkimus.


Tutkimuksen haasteet ovat vähintään yhtä kovat kuin koulutuksenkin. Suomi käyttää OECD maista toiseksi eniten varoja tutkimukseen ja kehitykseen. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisalueen on oltava edelleen teknologisessa tuote- ja menetelmäkehitystyössä sekä tutkimuksessa. Sen tulee olla keskeisesti mukana osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien rakentamisessa ja toteuttamisessa. Yliopistojen uusi lakisääteinen tehtävä aluekehityksen edistämiseen osallistumisessa pakottaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut monenlaiseen käytännön yhteistyöhön. Tarpeetonta kilpailua ei tarvita, kummallekin opinahjolle riittää töitä maakunnan kehityksen vauhdittamisessa. Näillä sanoilla julistan Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektimessut avatuiksi. Aila Paloniemi JAMK OY, hallituksen pj