Arvoisat läsnäolijat Minulla o

Arvoisat läsnäolijat

Minulla on suuri ilo ja kunnia käyttää puheenvuoro täällä terveystietokeskus Palanssin avajaisissa. Palanssi on tulosta Keski-Suomen keskussairaalan ja koko sairaanhoitopiirin pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä kansalaisten terveyden edistämiseksi. Keskussairaalamme toimii aktiivisesti kansainvälisessä WHO:n health promoting hospitals -verkostossa sekä kansallisessa Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:ssä. Maailmalla Palanssin kaltaisia terveysneuvontaa tukevia potilasoppimiskeskuksia on useissa sairaaloissa mutta Suomessa niitä löytyy lisäksemme vain kolmesta sairaalasta. Ne ovat Hyvinkään sairaala, Turun yliopistollinen sairaala sekä Folkhälsan.

Keski-Suomen keskussairaalassa on jo pitkään suunniteltu potilasoppimiskeskusta laajempaa terveystietokeskusta ja nyt, tutkimus- ja kehittämismäärärahojen turvin käytännön suunnittelu ja toteutus tuli mahdolliseksi. Palanssin suunnittelutyössä ovat olleet tärkeinä kumppaneina potilas-, vammais- ja kansanterveysjärjestöt. Yhteistyö järjestöjen kanssa onkin yksi terveystietokeskuksen menestyksen avainasioista. Potilasjärjestöt kykenevät jatkossa entistä paremmin tarjoamaan sairastuneille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden vertaistuen saamiseen.

Palanssiin on helppo tulla. Tämä keskus on auki arkisin klo 12-16. Jatkossa tänne järjestetään erikoisammattiryhmien päivystyksiä. Paikalle saadaan silloin vaikkapa sosiaalityöntekijä, osteoporoosihoitaja tai potilasasiamies ja niin edelleen. Terveysteemojen ympärille luodaan erilaisia kampanjoita, joita aletaan toteuttaa vielä kuluvan vuoden puolella. Kampanjoiden ideoinnissa ja toteutuksessa ovat mukana järjestöt ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tulevaisuuden visiona on laajentaa terveystietokeskusta pienimuotoisena myös alueemme terveysasemille.

Nyt avattavan Palanssin kehitysvisio vuoteen 2010 on haastava mutta ei missään nimessä mahdoton. Terveystietokeskuksen tunnettavuus on viiden vuoden sisällä hyvä ja palveluita käytetään aktiivisesti. Sairaalassa toimii aivan uudenlaisia neuvontaryhmiä, terveysteemat ovat esillä suunnitelmallisesti ja sairaalan tietoverkkoa käytetään monipuolisesti neuvontatyön tukena. Terveysneuvonnan laatu paranee ja toimintaa kehitetään jatkuvan arvioinnin tulosten perusteella. Visioon kuuluu sekin, että kunnissa toimivat etäpisteet ovat käynnistyneet.

Olen vakuuttunut, että terveystietokeskuksen avulla käyttäjien kiinnostus oman terveytensä edistämiseen lisääntyy, motivaatio sairauksien hoitoon kasvaa ja myös läheiset saavat entistä parempaa tukea.

Arvoisat läsnäolijat

Terveyden edistämisen keinovalikoimaan kuuluu vertaistuen ja neuvonnan ohella myös muiden hyvän elämän avaimien löytäminen ja tarjoaminen. Meillä jokaisella on ensinnäkin tarve kuulua yhteisöön, me tarvitsemme kontakteja muihin, me tarvitsemme mielekästä tekemistä ja hyväksyntää omana itsenämme. Ja välittämistä ja rakkauttakin tarvitsemme olimmepa sitten minkäikäisiä tahansa.
Terveyttä kulttuurista -projektin saavutuksista iloitsen. Päättyvän projektin hyviä käytäntöjä vain pitäisi entistä pontevammin juurruttaa osaksi jokapäiväistä elämää. Taidetta ja kulttuuria voidaan varsin helposti tuoda esimerkiksi laitosvanhuksen, pitkäaikaissairaan taikka kehitysvammaisen elämään, jos vain halutaan. Espoossa, Jorvin sairaalassa taidetta on jo vuosia pidetty tärkeänä osana potilaan hoitoa. Taideopiskelijat ovat tehneet suurikokoisia piirustuksia sairaalan käytävän seinille pingotetuille papereille. Opiskelijoiden työskentelyä on sairaalassa seurattu suurella mielenkiinnolla. Taidenäyttelyitä kyseisessä sairaalassa järjestetään usein.
Tiedän myös laitoksia, joissa dementiaoireista kärsivien ihmisten muistia ja jopa motoriikkaa on voitu parantaa esimerkiksi kuunteluttamalla vanhaa musiikkia. Myös vanhojen esineiden ja valokuvien katsominen ja koskettelu on palauttanut mieleen muistoja. Muistot virkistävät myös muistia. Lauluryhmät, kuorot taikka trubaduurit voisivat vierailla säännöllisesti vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa eikä mitenkään mahdotonta olisi kouluttaa vapaaehtoisia kuljettamaan vanhuksia esimerkiksi konsertteihin.
Kulttuurin kuluttaminen lisää jopa elinvuosia, todettiin äskettäin Uumajan yliopistossa tehdyssä 30 vuoden seurantatutkimuksessa. Suurin terveysvaikutus todettiin kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on katsojana taikka kuuntelijana.
Myös viherympäristöjen on todettu edistävän terveyttä. Puistoissa käymisen on todettu liittyvän stressiperäisiin sairauksiin; mitä useammin puistoissa käytiin ja mitä pidempään siellä oleskeltiin, sitä vähemmän kärsittiin stressiperäisistä sairauksista. Koettu terveys on yhteydessä ilmoitettuun ulkoilun säännöllisyyteen. Mitä useammin vanhus ulkoili, sitä parempi oli hänen koettu terveydentilansa.