Keskisuomalainen 28.2.2005

Glaukooman hoito laittomassa tilassa?

Moni yksittäinen glaukoomaa eli silmänpainetautia sairastava potilas on viime aikoina ottanut yhteyttä ja ihmetellyt, eikö hoitotakuu - lupauksista huolimatta - koskekaan pitkäaikaisia silmäsairauksia ja niiden hoitoja. Helsingin Sanomat toteaa 7.2. pääkirjoituksessaan, että kolme neljästä Suomen glaukoomapotilaasta ei saa hoitoa julkiselta sektorilta ja epäilee, että nykyinen terveyspalvelujärjestelmä ei olisi edes innokas korjaamaan asiaa. Olen jo jonkin aikaa seurannut keskisuomalaisen tuttavani silmänpainetaudin hoitoa. Yrityksistään huolimatta hän ei ole päässyt hoitoon julkiselle puolelle. Silmälääkärit ovat vain todenneet, että tätä asiaa hoitavat yksityiset silmälääkärit. Kyseinen tuttavani on moneen kertaan ilmoittanut haluavansa hoidon muualta kuin yksityiseltä puolelta. Toki on niitäkin potilaita, jotka haluavat hoidon nimenomaan yksityisiltä silmälääkäreiltä, mutta eivät siis suinkaan kaikki.
Miten näin on päässyt käymään, vaikka Suomen lainsäädäntö on tähänkin asti velvoittanut järjestämään tarpeellisen erikoissairaanhoidon asukkailleen.

Ensi tiistaina 1.3. voimaan astuvassa, eduskunnan säätämässä hoitotakuussa nimenomaan erikseen korostetaan sitä, että myös pitkäaikaisesti sairaiden potilaiden seuranta ja hoidon jatkuvuus tulee varmistaa, eikä hoitoon pääsyn turvaamisessa tulisi keskittyä pelkästään leikkauspotilaisiin.
Keskustelua seuranneena ei voi muuta kuin ihmetellä, mihin perustuu julkisen puolen tavoite järjestelmällisesti ulkoistaa" nämä ilmeisesti helppohoitoiset - ja hyväuskoiset - glaukoomapotilaat itsemaksaviksi yksityiselle puolelle. Saksassa on viime aikoina käyty keskustelua siitä, että joidenkin lääkärikunnan suosittelemien käytäntöjen, kuten määräaikaisten yleistarkastusten takana voisivat olla myös lääkärikunnan taloudelliset kannustimet( Jörg Blech: Miten meistä tuli potilaita ? WS Bookwell Juva 2004). Olisi mielenkiintoista selvittää, voisiko Suomen innokkaan silmäsairaanhoidon yksityistämisen taustalta löytyä samanlaisia piirteitä. Ainakin jotkut potilaat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että ulkoistuksen suorittanut lääkäri hoitaa oikein mielellään saman potilaan vaivat yksityisellä puolella potilaan omalla kustannuksella.
Kaikkein pienin osa glaukoomapotilaista hoidetaan julkisen terveydenhuollon puolella Keski-Suomessa ! Toivoisinkin Keski-Suomen keskussairaalan silmätautien ylilääkärin kertovan miksi ? Olisi myös kiintoisaa kuulla, mikseivät sairaanhoitopiirin johdossa istuvat luottamusmiehet ja -naiset ole tehneet mitään vääristyneen tilanteen korjaamiseksi ? 
Jos on kyse niin helppohoitoisesta sairaudesta, että potilaat eivät tarvitse sairaalahoitoa erikoissairaanhoidossa, luulisi potilaiden seurannan hoituvan helposti myös perusterveydenhuollon järjestämänä. Jos taas vaaditaan erityistutkimuksia ja erikoislääkärin taitoja - kuten glaukoomassa myös on tarpeen, tällaiset palvelut pitää järjestää kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyönä kuntoon. Jos sairauden hoito on tarpeen, se tulee lain mukaan järjestää - myös glaukoomaa sairastaville potilaille.


Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen