Venäläisten oudot maakaupat

Hannu Luotola vaatii( KSML 31.5.) ulkomaalaisten maakauppojen parempaa valvontaa ja viittaa ulkoasiainvaliokunnan kannanottoihin asiassa. Olen viimeisen vuoden aikana ottanut maakauppojen valvonnan toistuvasti esiin eduskunnassa ja minun aloitteestani myös kyseinen kuuleminen lopulta järjestyi ulkoasiainvaliokunnassa. Vaadin, että nimenomaan maanmittauslaitoksen edustajan pitää olla vastaamassa kysymyksiin valvonnan riittävyydestä. Vasta nyt paikalla olleille ulkoasiainvaliokunnan jäsenille selvisi, kuinka vähäiset mahdollisuudet kiinteistörekisteriä pitävällä maanmittauslaitoksella todella on seurata ulkomaalaisten yritysten tekemien maakauppojen kokonaisuutta ja omistussuhteiden muutoksia. Tähän saakka viranomaiset ovat väittäneet kivenkovaan, että mitään ongelmaa tässä suhteessa ei ole.

MTV:n 45-minuuttia ohjelma on raportoinut ansiokkaasti venäläisten maakaupoista Suomessa jo kahden vuoden ajan. Maa- ja kiinteistökauppojen lista eri puolilla maata on kasvanut kasvamistaan. Enää näitä hankintoja ei voi sivuuttaa olankohautuksella, pelkkinä kesämökkikauppoina.
Erikoista monissa venäläisten tekemissä kaupoissa on usein se, että kiinteistöt ja maa-alueet sijaitsevat sotilaskohteiden vaikutuspiirissä. Viimeisimmät ostot tehtiin muun muassa ilmavoimien koelentokeskuksen, viestikoelaitoksen, lentosotakoulun, ilmavoimien esikunnan, tutka-aseman sekä rannikkopuolustuksen johtokeskuksen lähistöltä. Talot ovat huonossa kunnossa, niissä ei MTV:n raportin mukaan näy liikettä eikä niitä kunnosta kukaan asumiseen kelpaaviksi. Herää kysymys, ketkä ja mitä tarkoitusta varten tällaisia kohteita tarvitsevat Suomesta ?  
 
Moni kansanedustaja on vuosien mittaan eri tavoin ottanut kantaa EU:n ulkopuolisten ostajien maa- ja kiinteistökauppoihin Suomessa. Itse tein asiasta kirjallisen kysymyksen ministeri Tuija Braxille vuosi sitten. Braxin mukaan valvonnan ongelmia ei ole.
Kysyin, ja kysyn edelleen, mitä asiasta vastaavat valtioneuvoston jäsenet aikovat tehdä valvonnan ja rekisteröinnin parantamiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi niistä vaikutuksista, joita kiinteistö- ja maakaupat EU:n ulkopuolisille ostajille aiheuttavat suomalaisessa yhteiskunnassa? Entä ulkomaalaisten ostajien taustat, miten ne selvitetään ja varmistetaan se, ettei kaupoissa käytetä pestyä rahaa?

Tapasin Haagissa Eurojustin suomalaisosaston johtajan, rahanpesuun erikoistuneen Ritva Sahavirran muutama viikko sitten. Sahavirran mukaan maa- ja kiinteistökaupat ovat eräs tyypillinen tapa pestä rahaa. Rahanpesun paljastaminen vain on vaikeaa, sillä omaisuuden todellisen omistajan henkilöllisyys on mahdollista salata lukemattomilla tavoilla. Rahanpesijä käyttää aina hyväkseen laillista talouselämää ja siihen liittyviä rakenteita, Sahavirta kuvailee.    
 
Kysymyksiä on ilma sakeanaan, avoimia ja selkeitä vastauksia huomattavasti vähemmän. 
Toistaiseksi valtioneuvostosta, puolustusvoimista ja Suposta on tyydytty toteamaan, että asiaa seurataan, että syytä huoleen ei ole. Minulle ja monelle muulle suomalaiselle tämä vastaus ei enää riitä. Pitää kertoa, millä perusteella nämä kaupat ovat hyväksyttäviä. Ja pitää vihdoin kertoa myös se, miksi meidän lainsäädäntömme on näin löperö suhteessa EU:n ulkopuolisiin maanostajiin. Jos ei maanmittauslaitoksella niin ei myöskään kunnilla ole riittävästi osaamista tai mahdollisuuksia valvoa maanostoja. Valvonnan siirtämistä kunnilta valtiolle pitäisi vakavasti harkita. Ja viranomaisten mahdollisuuksia valvoa pitää pikaisesti parantaa.
 
Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk)
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen