Tiedote 23.10.2009
Paloniemi perää lasten syöpähoitojen myöhäishaittojen seurantaa

Kansanedustaja Aila Paloniemi( kesk) on tehnyt kirjallisen kysymyksen lasten syöpähoitojen myöhäishaittojen seurannasta. Lasten syövän ennuste on jatkuvasti parantunut ja se on johtanut uuden syövästä selviytyneiden ryhmän kasvuun maassamme. Lapsuuden syövästä parantuneiden arkea ja elämänlaatua huonontavat kuitenkin perustaudista ja sen rankoista hoidoista aiheutuvat sivuvaikutukset, jotka saattavat ilmaantua vuosien, jopa vuosikymmenien kuluttua hoidosta. Lasten syöpähoidot saattavat aiheuttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksia, sydämen toimintahäiriöitä, motorisia ja koordinaatio-ongelmia, sosiaalisen kanssakäymisen tai mielenterveyden ongelmia ja jopa henkeä uhkaavia oireita. Haittojen vuoksi saattavat opiskelu, työnsaanti ja perheen perustaminen vaikeutua. Lähtökohdaltaan fysiologiset ongelmat saattavat tuottaa myös psykososiaalisia ongelmia.

Paloniemen mukaan Suomessa ei seurata syöpää sairastaneiden nuorten terveyttä systemaattisesti enää, kun he saavuttavat aikuisiän.

Aikuisterveydenhuollon parissa toimivalla hoitohenkilökunnalla ei myöskään ole vielä riittävästi tietoa tämän henkilöryhmän erityisriskeistä ja heitä mahdollisesti uhkaavista terveysongelmista. - Meiltä puuttuu valtakunnallinen seurantajärjestelmä. Tämän puutteen takia merkittävä osa lapsena syövän sairastaneista on vaarassa jäädä vaille ajoissa aloitettua myöhäishaittojen hoitoa ja kuntoutusta, Paloniemi toteaa.

Valtakunnallisen seurantajärjestelmän luomisessa voivat olla mukana potilaat, julkisen sektorin terveydenhuolto ja terveydenhuollon järjestöt. - On tärkeää, että nuorelle ja hänen perheelleen jää riittävästi tietoa sairaudesta seurannan päätyttyä alkuperäisissä hoitoyksiköissä, jotta potilas ja hänen perheensä voivat itsekin tunnistaa myöhäishaittoja, Paloniemi muistuttaa.

Yliopistosairaalapiireissä pitäisi aloittaa myöhäishaittojen seurantapoliklinikkatoiminta, jonka tehtävänä olisi syöpähoitojen myöhäishaittoja koskevan tiedon keruu, myöhäishaittojen hoidon koordinoiminen alkuperäisen hoitopaikan ja aikuisterveydenhuollon toimijoiden välillä sekä myöhäishaittojen tunnistamisessa auttaminen. - Tarvitsemme myös niin sanotun seurantapassin, joka auttaisi syöpähoitoja saaneiden lasten, nuorten tai heidän vanhempiensa asiointia terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Passista olisi hyötyä myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, toteaa Paloniemi kirjallisessa kysymyksessään.