Tiedote 9.5.2009
Jyväskylän Kortepohjasta mallia aidolle yhteisöllisyydelle

-Yhteisöllisyys ei saa jäädä pelkäksi iskusanaksi. Sen merkitys ja synty on ymmärrettävä, jotta suomalaisille tyypillinen yksin pärjäämisen kulttuuri vihdoin voisi väistyä, totesi kansanedustaja, Perhehoitoliiton pj Aila Paloniemi (kesk) Jyväskylän Kortepohjan asukasyhdistyksen kevättempauksessa lauantaina.
Kortepohjan alue käykin malliksi aidosta yhteisöllisyydestä. Siellä talkoot ja monenlainen yhteinen tekeminen on ollut luonnollinen osa arkea jo kymmenien vuosien ajan. Kortepohjassa yhteisöllisyys on huomioitu myös rakentamisessa.

Paloniemi korosti varhaislapsuuden, kasvatuksen ja koulutuksen ratkaisevaa merkitystä yhteisöllisyyteen kasvamisessa. Kysymys on lopulta valinnoista, joihin lasta ja nuorta kannustetaan.
Paloniemi toi esiin yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman syntyä tutkineen Markku T. Hyypän ajatuksia. Sosiaalinen pääoma on yhteisön ominaisuus ja varanto, josta sekä yhteisö että yksilöt hyötyvät. Sosiaalisen pääoman vertauskuvina Hyyppä pitää kuoroa ja talkoita. Kuorossa ei yksinlaulaja menesty eikä talkoissa pärjää toisia komentelemalla.

Vaikka aitoa yhteisöllisyyttä syntyykin hitaasti, siihen kannattaa kannustaa. Vanhempien tärkein tehtävä on rakastaa lapsiaan ja luoda heihin luottamukselline  suhde. Tämä malli kantaa parhaimmillaan läpi lapsen koko elämän. Toisaalta, jos lapset joutuvat  kasvamaan kaltoinkohdeltuina pelon ja epäluottamuksen ilmapiirissä, niin kuin tänä päivänä on asian laita, mallista on vaikea päästä irti myöhemmässäkään elämässä. Markku T. Hyypän laajoissa väestötutkimuksissa on osoitettu selvästi, että epäluottamus huonontaa terveyttä ja vähentää elinvuosia.

-Useimmat suomalaiset tietävät, että liikunta ja laihduttaminen on terveellistä. Taiteen ja kulttuurin hyvää tekevää vaikutusta ihmisen elämässä ei niinkään tulla ajatelleeksi, Paloniemi muistutti. Kulttuuri- ja taidelaitoksissa vierailevat ihmiset elävät kuitenkin tutkitusti pitempään kuin muut. Yhdessä kokeminen liittyy me-henkeen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Markku T. Hyypän Pohjanmaa-Österbotten -tutkimussarjassa osoitettiin, että ruotsinkielinen väestö elää terveenä kauemmin kuin samalla alueella yhtä kauan asunut suomenkielinen väestö. Syiksi paljastuivat vapaa-ajan yhdistystoiminta, ystäväverkosto, seurakuntakerhot ja muut harrastukset. Vapaa-ajan kulttuuriharrastukset paransivat erityisesti miesten eloonjäämisen mahdollisuuksia. Naiset hyötyivät luottamuksellisista kansalaisverkostoista.

Lisätiedot:

Aila Paloniemi
puh 050-5113067
aila.paloniemi@eduskunta.fi