Viiden kunnan sanomat 28.8.2008

Ulkopolitiikassa käy nyt kylmä puhuri

Kukapa olisi uskonut, että elokuussa kaikki on toisin kansainvälisessä politiikassa. Venäjän tukeman Etelä-Ossetian ja  vuonna -91 itsenäistyneen Georgian väliset levottomuudet kärjistyivät taisteluiksi - jo toista kertaa sitten vuosien 1991-1992. Väkivaltaisuudet puhkesivat elokuun alussa, kun georgialaiset joukot hyökkäsivät Etelä-Ossetiaan tavoitteenaan "perustuslaillisen järjestyksen" aikaansaaminen. Venäläiset joukot puolestaan etenivät syvälle Georgiaan ja pommittivat muun muassa Gorin kaupunkia.
Vaikka EU ja ETYJ ovat nyt saaneet tulitauon neuvoteltua alueelle ja laajamittaiset väkivaltaisuudet on  lopetettu, yksittäisiä välikohtauksia koetaan edelleen. Venäjä on luvannut vetää joukkojaan pois Georgiasta mutta aikataulu muuttuu kaiken aikaa.

On selvää, että kaikkein eniten tässäkin kriisissä kärsivät siviilit, aivan tavalliset miehet, naiset ja lapset. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, paljonko Georgian ja Venäjän välienselvittely on vaatinut siviiliuhreja. Satelliiteilla pystytään näkemään vain palaneet tankit ja tuhotut rakennukset ja sillat. Väitetään, että konfliktialueella tapahtuu etnistä puhdistusta, tappoja ja raiskauksia. Georgian puolella on liikkunut myös "kokardittomia" joukkoja sekä panssareita. Rosvojoukkojen toiminnalla täytyy olla venäläisten hiljainen hyväksyntä, myöskään panssarivaunuja joukot eivät ole voineet saada "tyhjästä".  Propagandasotaakin käydään kiivaasti puolin ja toisin.

Pitkäaikaisia sisäisiä pakolaisia arvioidaan Georgiassa olevan nyt noin 100.000, Etelä-Ossetiassa ainakin 12.000 ja kymmenet tuhannet avuntarvitsijat vielä tämän päälle. Humanitaarista apua tarvitaan kipeästi ja sitä varten myös kansainvälisiä tarkkailijoita.

ETYJ:llä on ollut aivan keskeinen rooli tulitauon aikaansaamisessa ja myös sen seuraamisessa, meneekö humanitaarinen apu perille. ETYJ:n puheenjohtajamaa Suomi sai tuen ehdotukselleen sadan uuden sotilastarkkailijan lähettämisestä Georgiaan. Suomesta tarkkailijoita lähtee alueelle enintään kymmenen.
Aseettomat sotilastarkkailijat valvovat tulitaukoa ja sotilaiden vetäytymistä sekä seuraavat humanitaarisen tilanteen kehittymistä.

Tilanne Georgiassa on edelleen äärimmäisen tulenarka. Sen vaikutukset ulottuvat syvälle kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan. YK:n turvaneuvostolla on kova työ saada sorvattua päätöslauselma, jonka Venäjäkin voisi hyväksyä. Ilman YK:n mandaattia taas Euroopan Unionilla ei ole mitään mahdollisuuksia pohtia jatkotoimia rauhan aikaansaamiseksi alueelle.
Odotamme jännityksellä EU:n ulkoministerien kokousta syyskuun alussa. Ellei Venäjä ole siihen mennessä vetäytynyt konfliktialueelta, tulee sananvaihto kansainvälisessä politiikassa vain kovenemaan. Ratkaisun avaimet ovat siis pitkälti Venäjän käsissä.

Aila Paloniemi
kansanedustaja ( kesk)
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen
Suomen ETYJ-valtuuskunnan varajäsen