PAREMPI TIE PUULLE JA TURPEELLE !

EU:n komission ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet on julkistettu. Suomelle velvoite uusiutuvan energian kasvattamiseksi merkitsee 9,5 prosenttiyksikön lisäystä vuoden 2005 tilanteeseen kun lisäystarve koko Euroopan Unionin tasolla on keskimäärin 11,5 prosenttiyksikköä. Kasvihuonepäästöjen vähennystavoite koko unionin alueella on 20 prosenttia vuoden -90 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ovatko luvut oikeaan osuneita ja oikeudenmukaisia, siitä on jo taitettu peistä julkisuudessa. On selvää, että luonnonsuojelujärjestöt ja esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuus ovat eri mieltä velvoitteiden tasosta ja vaikutuksista.  
 
Metsäteollisuus muistuttaa, että yhden prosenttiyksikön nosto uusiutuvan energian käytössä vastaa keskimäärin yhden sellutehtaan puun käyttöä vuodessa. Maailman luonnonsäätiö, WWF puolestaan pitää 20 prosentin päästövähennystavoitetta aivan liian vaatimattomana. Järjestö huomauttaa, että ponnistus on liian pieni siihen uhkaan verrattuna, että jäätiköt sulavat ja lisääntyvät tulvat aiheuttavat miljoonien ihmisten pakolaistulvan kehitysmaissa.
 
Niin tai näin, Suomi, suomalainen teollisuus ja kuluttajat ovat ilmastotalkoissa mukana kuten on asian laita kaikissa muissakin jäsenmaissa. Meidän on lisättävä metsäenergia-, vesi- ja tuulivoiman sekä maalämmön osuutta. Myös energiansäästötoimiin on lähdettävä kunnianhimoisemmin ja uusin toimin.
Valmistelussa olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa hallitus määrittelee ne keinot, joilla eri energiavaihtoehtojen käyttöä edistetään. Eduskunta päässee keskustelemaan asiasta vielä ennen kesälomia.

Uusiutuvan energian lisäämisessä on selkeä pullonkaula. Emme kykene vastaamaan komission huutoon, mikäli puun tuonti Venäjältä loppuu kokonaan. Myös komission tulkinnassa turpeen sopivuudesta uusiutuvien liikenteen biopolttoaineiden valikkoon on vielä epäselvyyttä. Elinkeinoministeri onkin jo luvannut tehdä kaikkensa asiasta käytävissä jatkoneuvotteluissa.
 
Metsäteollisuus tuottaa Suomessa eniten uusiutuvaa energiaa. Liki 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden toiminnan yhteydessä. Bioenergiaa voidaan sen mielestä lisätä mikäli puun saanti paranee ja hakkuutähteiden korjuu tehostuu. Turpeen luokitteleminen hitaasti uusiutuvaksi energialähteeksi parantaisi myös mahdollisuutta saavuttaa uusiutuvan energian lisäystavoitteet.

Ellei tiestöä saada maaseudulla parempaan kuntoon, ei puuta taikka turvetta myöskään saada tehokkaammin teollisuuden tai yritysten käyttöön. Keski-Suomen tiepiirissä asioihin on tartuttu riuskasti ja se ansaitsee kiitoksen hyvästä työstä. Tuikitarpeellinen Karstula-Väätäiskylä -tieosuus päällystetään uudestaan jo ensi kesänä! Urakkaa pistetään tiepiirissä liikkeelle parhaillaan, joten varsinaiset työt voivat käynnistyä kesällä. Tien luokitusta muutettiin, sen arvo nousi nimenomaan runsaan rekkaliikenteen vuoksi, kertoi ylläpitovastaava Heikki Parviainen Keski-Suomen tiepiiristä.

Kuvan Karstula-Väätäískylä -tieosuuden käytöstä antaa se, että Karstulan ja Soinin kuntien alueelta tälle tieosuudelle purkautuu noin 10.000 turverekkaa joka vuosi. Turve kuljetetaan Jyväskylään, Äänekoskelle ja Jämsän seudun paperiteollisuuden tarpeisiin. Rekkaralli vain kiihtyy, mikäli turpeesta ja puusta aletaan valmistaa biodieseliä.
Karstulassa ja Soinissa mittavan määrän puuta tarvitsevat myös sellaiset yritykset kuin Honkarakenne ja Kohiwood. Raaka-aineen ja valmiiden tuotteiden liikkuminen tarvitsee tietenkin kunnon tieyhteyden. Karstula-Väätäiskylä-tieyhteyden päällystys helpottaa puunsaantia myös Multian, Ähtärin, Pylkönmäen, Soinin ja Karstulan metsistä. Iloitsen siitäkin, että  Karstula-Väätäiskylä-tien korjauksen lisäksi kevyenliikenteen olosuhteita parannetaan Karstulan taajamassa vuonna 2009!


Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk)
Jyväskylä
aila.paloniemi@eduskunta.fi
www.ailapaloniemi.net