Keskisuomalainen 6.5.2008

TAIDEKASVATUKSESTA JA KERHOISTA TUKEA KOULUTYÖLLE

Oli ilo avata Jyväskylän kuvataidekoulun värejä hehkuva kevätnäyttely Puutarhakutsut. Koulun 350 oppilasta oli paiskinut töitä puutarha-aiheiden kimpussa koko lukuvuoden. Köynnökset, kukat, kasvihuoneet, bonsait, ruukut, kalaisat suihkulähteet ja puutarhan eläimet lumosivat vaateliaankin katsojan. 4-19-vuotiaiden töistä välittyi uusien asioiden rohkea kokeilu, innostus ja tekemisen ilo.

Unohdamme välillä, että luovuus, kulttuuri ja taide ovat valtava voimavara ja senkin, että luovuuden vahvistamisessa koululla ja opetuksella on aivan keskeinen merkitys. Kuvataidekoulujen panosta taidekasvatuksen kentällä ei voi kyllin kehua. Kuvataidekouluissa lasta ja nuorta ohjataan suvaitsevaisuuteen, oppimaan ja onnistumaan yhdessä. Lapsi löytää asiantuntevassa ohjauksessa omat vahvat puolensa. Taiteen perusopetus on tukenut lukemattomien taiteellisesti lahjakkaiden lasten ja nuorten taidesuhdetta. Vaikka kaikista ei taiteilijoita tulekaan, moni on saanut valmiuksia hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Taiteen perusopetuksen opetustuntiperusteista valtionosuutta ja tunnin yksikköhintaa korotettiin pitkästä aikaa vuoden 2008 alusta. Opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä on nyt 87 musiikkioppilaitosta ja 36 muun taiteenalan oppilaitosta (arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, tanssi, teatteritaide, sanataide, sirkustaide). Tällä kertaa opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin otettiin uusia taiteen perusopetuksen järjestäjiä muille aloille kuin musiikkiin. Näin osoitettiin selkeä tuki yleissivistävälle taidekasvatukselle. Tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevä laadukas taiteen perusopetus täydentää niin peruskoulussa, lukiossa kuin ammatillisessa peruskoulutuksessakin annettavaa taidekasvatusta.
Menestyksekäs yhteistyö taiteen perusopetuksen kehittämiseksi opetushallinnon, kuvataidekoulujen ja muiden taiteenalojen oppilaitosten kanssa jatkukoon - sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
Yhteinen tavoitteemme on, että yhä useampi lapsi tai nuori voisi halutessaan päästä laadukkaan taidekasvatuksen piiriin.

Tähän päästään, mikäli taito- ja taideaineiden roolia vahvistetaan peruskoulussa. Myös koulujen kerhotoiminnalla voidaan edistää taidekasvatuksen asiaa. Vuoteen 1991 saakka kerhot kuuluivat olennaisesti koulujen arkeen, sitten tuli lama ja leikkasi ne. Nyt osana Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa koulujen kerhotoimintaa ollaan jälleen elvyttämässä noin kuuden miljoonan euron panoksella. Tavoitteena on luoda monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Harrastaminen ei saa olla kiinni lasten vanhempien hankalasta elämäntilanteesta tai tulotasosta.
Kerhoilla voidaan tukea oppilaiden sosiaalisten taitojen kehitystä, antaa mahdollisuuksia onnistumisen elämyksiin, edistää myönteisen minäkuvan kehittymistä ja tarjota mielekästä toimintaa koulupäivän jälkeen.
Kerhoilta voi odottaa tuloksia myös kansalais- ja demokratiakasvatuksen näkökulmasta. Osallistumista ei opita kirjoista, vaan se opitaan osallistumalla.
Valtion erityisavustuksen ehtona on, että koulut ja kunnat järjestävät erisisältöistä kerhotoimintaa, esimerkiksi liikunta-, ympäristö-, kuvataide-, musiikki- ja kielikerhoja vähintään 3-5 tuntia viikossa. Kunnan omarahoitusosuus on vähintään 25 % kustannuksista. Kerhotoiminnassa olisi järkevää hyödyntää jo luotuja aamu- ja iltapäivätoiminnan rakenteita.

Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk)
Opetushallituksen johtokunnan pj
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen