Viiden kunnan sanomat 31.7.2008

NUORTEN MIELENTERVEYTEEN SATSATTAVA

Mielenterveysongelmat ovat ylivoimaisesti merkittävin nuorten terveyshaitta. Hoitamattomat mielenterveyden häiriöt nuoruusiällä johtavat helposti pitkäaikaisiin ongelmiin aikuisena. Ne heikentävät koulutusmahdollisuuksia ja ovat omiaan aiheuttamaan työkyvyttömyysriskejä.

Kauhistelemme nuorten tekemiä äärimmäisiä väkivallantekoja, kuten äskettäin Keravan Saviolla.18-vuotias nuorukainen purki pitkään jatkunutta ahdistustaan puukottamalla 14-vuotiaan koululaisen koripallokentällä. Kauhistelun sijasta yhteiskunnan, meidän kaikkien pitää toimia lasten ja nuorten paremman mielenterveyden puolesta.

Olen ollut viime keväänä perustamassa Nuorten Mielenterveyden tukiryhmää eduskuntaan. Ryhmän puheenjohtajana haluan herättää keskustelua nuorten mielenterveyden tilasta ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Meidän on yhdessä vaikutettava lainsäädäntöön varhaisen puuttumisen ja kattavampien palvelujen järjestämiseksi. Vapaaehtoisen, kaikkia eduskuntaryhmiä kokoava tukiryhmämme asiantuntijajärjestönä toimii Suomen Nuorisopsykiatrinen yhdistys.

Mielenterveysongelmat kyetään erittäin hyvin tunnistamaan jo nuorella iällä. Riskiryhmiä voitaisiin seuloa jo varhain, muun muassa varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Järkyttävää ja turhauttavaa on, että ongelmien tunnistaminen ei kuitenkaan johda riittävään ja asianmukaiseen hoitoon. Muussa terveydenhuollossa tilanne on paljon parempi, toteaa YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen.
Yksi pahimmista hoitoon pääsyn ongelmista aiheutuu Pylkkäsen mukaan siitä, että sairaanhoitopiirit määrittelevät nuoruuden kymmenellä eri tavalla. Hoitoon pääsyä rajaavien ikärajojen hajanaisuus jättää siis suuren joukon erityisesti yli 18-vuotiaita nuorille tarkoitettujen psykiatristen ja psykoterapiapalvelujen ulkopuolelle.
On arvioitu, että jopa neljännes 13-22-vuotiaista nuorista on kokonaan vailla tarvitsemiaan mielenterveyden avohoidon palveluita. He jäävät myös opiskeluterveydenhuollossa ilman asianmukaista nuorisopsykiatrista hoitoa.

Psykiatri Kari Pylkkänen veti nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta kartoittanutta NUOTTA-projektia vuosina 2002-2007. Tulokset kertovat, että hoitotakuuta on juuri nuorten mielenterveyspuolella yritetty toteuttaa karsimalla kohdeväestöjä, sillä voimavarat eivät ole riittäneet enempään. Tulos tästä hölmöläisen peiton jatkamisesta on ollut se, että hoitoon pääsy on parantunut niillä nuorilla, jotka ovat kuuluneet supistuneisiin kohdeikäryhmiin. Yhä kasvava määrä nuoria on samaan aikaan jäänyt kokonaan ilman nuorten palveluja.

Hyvääkin toki kuuluu. Viiden vuoden aikana nuorisopsykiatrian kokonaisvoimavarat ovat kasvaneet liki kolmanneksella. Varsinkin valtion budjetin lisämäärärahat ovat tuottaneet myönteistä tulosta. Sairaalahoidon kehittämistarve on kuitenkin vienyt resursseja avohoidon hoitotakuun toteutumiselta.
Me tarvitsemme nyt kipeästi matalan kynnyksen hoitopaikkoja nuorille. Aivan uudentyyppisiä nuorille suunnattuja neuvonta- ja tutkimuskeskuksia ( esim. Sihti Kuopiossa) onkin alettu perustaa terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Kokemukset tästä ovat rohkaisevia.

Aila Paloniemi
kansanedustaja ( kesk)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto
www.ailapaloniemi.net